torstai 5. huhtikuuta 2018

Iäisen lemmen ääni - maailmanymmärryksestä

Paratiisiteoriablogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi
"

Iäisen lemmen ääni

Lainasin kirjastosta Aleksis Kiven runoja ja niitä oli mm laulu Onnelliset, jossa lopussa säkeet:
"ja laakson hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni",
mikä tuo mieleeni luonnon linnunlaulun joskus tuoman vaikutelman onnentäyteisestä harmoniasta, josta ne laulavat. Se on ihmisen ja eläimen, elollisen luonnon ääni, ikiaikaisen oikean elämäntavan tunteitakoskettavuus ja onnellisuus, elämäntavan joka varioi eläimeltä ja ihmiseltä toiselle, mutta jossa on samoja tekijöitä ja samoja teemoja, kulkuja,eri mittasuhteissa vain, kenties eri aihepiireissä, tunteita koskettavia elämäntapahtumia ja elämänviisauden oppimista toisilta, samalla maisemassa eläen, oman paikkansa löytäneenä elollisen kokonaisuudessa, harmoniassa muiden eläinten ym kanssa.
Mutta oikeastaan viimeinen säkeistö kuuluu:
"Täss seison impeni kanssa,
ja kiharan tuulessa liehuu
ja laaksojen hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni,
     kosk mennyt on yö,
  kosk kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee."
missä ei oikeastaan ole kerrottu ollenkaan, miten tuo ihmisluontoa koskettava harmonia saavutetaan, vaan mainittu kuin koululaisten osaamattomuus, kränä yms tuo yö ja parannuksena vain aamu, vai onko sivistys, mutta ongelmana on, että sama vika tulee seuraavana yönä uudelleen. Ja samalla linnut laulavat viisaammin.
Mutta tuosta iäisen lemmen äänen selittämisestä, että mitä ja miten, oppisi varmaankin paratiisiteoriakirjastani, kai sen paratiisiosuudesta etenkin, mutta alun kai tarvitsisi perustietoina:  http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/2013paradise.rtf

"

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Kosketinsoittimen kosketinten muoto (ohje rakentajille)

Siirsin jo joitakin kuukausia sitten kosketinsoittimeni kotonani paikkaan, josta näkee puita, kun seinää vasten kun soitin oli, niin meni elämä jotenkin lättänäksi ja saamattomaksi, kun taas lapsena muistan, että harmonikkaa soittaessani ikkunasta näkyvät pihlajan oksat saivat soittoon tunnelmallisuutta ja väriä, tenhoa. Mutta nyt en oikein ole oppinut soittamaan uudessa paikassa vaan aina kun ajattelen ryhtyä soittamaan edes vähäsen, niin tulee tuo lättnyys mieleen. Niin, että aloin tässä pohtia, olisiko se sittenkin kosketinsoittimen ksokettimien tyylistä kiinni, ne kun ovat kuinmuodollisesti kuivasti kaavamaisesti ei-soivasti musiikkia hahmottavan kaavamaisen ulkoa lukevan naisen, joka tosin arvostaa musiikkia. Pitäisikö kosketinten tyyli olla pikemminkin soiva: käytännönläheinen (hiukan leveämpi suhteessa pituuteen?) ja tunnelmatajuinen (tunnelmallinen kuin luontoa katsellessa, tervehenkistä elämää elellessä aktiivisena ollessa, siis juuri kun sellainen vaikutelma monelta kantilta ja sitä tyyliä moisesta pituudesta koko elämään, niin fiksaisi pituuden siihen, ja myöhemmin tarkistaisi, että onhan tämänmuotoisena soivimmillaan ja tervehenkisesti). Tunnelmatajuinen maisemahavainto aistit auki kertoo järjen perspektiivistä miksi maiseman ilmiöiden musiikkimaiset puolet ovat mielekkäitä ja tärkeitä elämässä ja ymmärryksessä, ja niin tuo järjen tuki, jota musiikille on kenties tavattu tavoitella, tulisi helpommin mukaan. Samalla tunnelmataju näyttää niin tunteet kuin muutkin musiikin puolet:tunnelmat, kauneustajun, mielentilat, sosiaalisuuden eri värit, ilmiöiden merkittävyyden, atidon piirteet, viehtymyksen yms kunkin omanlaisenaan, helposti havaittavina, omalla paikallaan maailmassa,omassa roolissaan, merkityksellisyydet ymmärrettyinä, niiden yhteys tunteisiin yms näkyvissä, hyvä järki ja koko maailmankuva mukana, taidot täydesti mukana ja tuettuina, tekeminen vapaamuotoisen sujuvaa, omarytmistä ja viisasta, tunteet hyvin mukana ja tunteiden seuraaminen ei jätä taidon puolia pois, yms tarpeellista.

torstai 2. marraskuuta 2017

Lämmöntuotantolaulu


Tänä vuonna ensilumi tuli Savonlinnaan aikaisin, jo loka-marraskuun vaihteessa ja ilman edeltäviä räntäsäitä. Niinpä räntäsäiden tuoman lämmöntuotantotaidon sijasta turvaan räntäsäiden lämmöntuotantoa opettavaan lauluun: Stenka Rasin. Sen nuotit löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1-3) mutta pitäisi soittaa ja laulaa vain ylimmät sävelet, oktaavia alempaa ja kenties eri sävellajissa: B:n sijasta soisi kai E tai Eb ja muut sövelet vastaavastis iirrettyinä, harmonikalla se ainakin on aika helppoa, mutten voi soittaa harmonikkaa, kun asun kerrostalossa. Sanoista sopivat ainakin eka ja toka säkeistö_ räntä vaatii rajuutta ja se auttaa pitämään jäsenet niin että keskikropan suonet oavt auki, verenkierto hyvä ja lämmöntuotantoa rajun tapaan hyvin.

(Kuva ikkunastani tässä viime päivinä http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/06/onnistunut-pihametsikko-malliksi.html )

Olen kirjoittanut pitkästi vuodenaikojen elämisen ohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

maanantai 16. lokakuuta 2017

16. lokakuuta 2017


Loka-marraskuuta ajatellen, tiaisia pihapuissa

Tuossa kuva ikkunastani tässä kerrostalorykelmässä Savonlinnassa viimepäivinä.



* * *

Ihan toinen juttu. Tuli mieleeni, että sopisikohan tämä musiikkiinkin:

"Learning wisdom
I started reading a book about the life of Eino Leino. In the very beginning there was a picture of his childhood home taken later when others lived there. In the front there was a boat, atmospheric and wise way of keeping the boat on the opposite whorel, like Eino Leino's poems, but the trees by the house looked yound and very straight, as if those who lived there nowadays wouldn't have had anything much nature's wisdom. So how to learn wisdom if one has kind of square starting point? I have written about learning intelligence in my Finnish blog http://pikakoulu.blogspot.fi and since it interests educators, it might have been translated to English at least partly. I have translated the core: the thinking course at http://quickerlearning.blogspot.fi and at my video channel http://www.youtube.com/khtervola there are on playlists (Increasing intelligence, and Rationality of feelings and instincts) quite many advices about learning intelligence. One could in addition read my e-book at the first text in my blog http://workandfreetime.blogspot.fi . After that one could repeat someof the advices about intelligence: practical things to do and nature increasing intelligence. Abotu moral I have written at http://healthilymoral.blogspot.fi . One could maybe read also http://talesfromforest.blogspot.fi/2017/08/about-kalevala.html with links."

maanantai 4. syyskuuta 2017

Soittimen paikasta kotona

Lainaus http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/09/savonlinnalaisuus-ja.html

"Muistelin tässä, kun Helsingissä lapsena omakotitalossa soittelin haitaria, niin se oli jotenkin ränt ränt viuh- tyyppistä, elämän mukana tulevaa, missä kaavamaisuus soittotunneissa suojasi mahdollisuuksia soittaa monenlaista musiikkia ihan kunnolla. Kun taas Savonlinnassa omin päin soitellessa voi hiljaisella soittimella kerrostalossa soitella mitä vain, mutta jotenkin lättänämmin pakertavammin kuin ajateltruna vain eikä elettynä. Mutta onkohan osa erosta siinä, että lapsena kun sotiin, niin ikkunasta näkyi pihlajan oksia, jotka jotenkin toivat haitarimaista miljöötä, kun taas Savonlinnassa on kosketinsoitin ollut seinää vasten ja ukulelellakin soitellessani olen istunut jossakin, mistä en näe samalla puita."

 * * *

23.10.2017
  
"Tuossa tuo soittimen paikka keskellä huonetta ei ole vakiintunut, mutta palmut tekevät siihen ikään kuin omaa soppea soittimelle, mutten vieläole tottuut soittelemaan tuossa paikassa, joten soittimen sijainti varmaakin vielä elää. Jotenkin sijaintia helpottaa, kun on siinä vieressä jotakin aika mukavaa, mm villalankoja."
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/09/kuvia-kotoani.html

maanantai 21. elokuuta 2017

Lasten hankkimisesta miehille, ohje

Monen kiinnostus musiikkiin limittyy kiinnostukseen löytäää elämässä hyvät toimivat uomat ja perustaa perhe, mistä syystä lisään tähän tämän ihan kai ok hyvin toimivan ohjeen miehille, että miten löytää naisystävä, jonka kanssa saada lapsi:
"

Millainen charmi

Mietin tuota, että arveleekohan moni mies myyjällä olevan monta naista ja kyselee siitä mallia. Mutta charmi ei ole viuh vau kuin tuotteen hienous vaan jotakin vähemmän kolhivaa, enemmän uomioon ottavaa, enemmän muille hyvä kuin vain suorittajalle itselleen. Miesvalinnassa on kai se, että miehellä on jokin mukava piirre, josta pitää, tai hieno lahjakkuus, jonka haluaa oppia, ja että lisäksi hän on muuten ihan ok luonne, arkiasioissa kyllin taitava ja jotenkin sopivantyyppinen elämäntavaltaan. Jollei olisi ok, niin ei voisi sellaisen kanssa käytännössä elellä. Jollei ole mitään elämäntavan hienoutta, viihtyisyyttä, toimivuutta tms, niin ei ole vetovoimatekijää. Mutta jos ne molemmat on elämäntavasta, josta itse pitää, niin luulisi sellaisesta pitävän naisen löytyvän rinnalle, jos niistä harrastuneista ympyröistä etsii. Lapsena opitaan taitoja vanhemmilta, koulussa ja harrastuksissa. Myöhemmin voi oppia helpommin taitoja omin päin ja harrastuksissa, katso esim. blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi ( ja ehkä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi sekä  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html ).
"

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Pe 28. heinä 2017 - omasta päästä tunnelman mukaan laulellen

En ole nyt niinlaulellut tai soittanut, kun on ollut kuuma auringonpuoleisessa asunnossani, mutta mietin, että saiskohan tuosta kevään laulamisesta ("Tunnelman inspiroima laulu") oman laulun sävellystaidon, kun on vahva tunnelma, ja siihen sitten kenties sanatkin, että mitä mieleen juolahtaa, ei runomittaa eikä samaa kaavaa mutta paikoitellen voi kyllä, milloin minkäkin laulukäsityksen tai runotyypin mukaan, vähän kuin lapsi loruilisi, jos siitä löytäisi heti sanat ainakin osaan sävelistä, jo laulellessaan. Joskus olen kokeillut, mutten nyt viime viikkoina, ja jotakin niin syntyy, mutteivät sanat niin osuvia, minuntyylisiäni ollenkaan, ja vaihtuu teemaa miten sattuu, mutta kai niin oppisi.
Niin sitä piti kirjoittamani, että pääsiskös tuosta siihen, että jos on tuttuja jossakin hienossa tapahtumassa ollut läsnä, niin kotiin tullessaan ja jälkeenpäin keroilisivat siitä lauluin, itse sävelletyin? Mutta kuinkas ne muistaisi? Kenties vieressä kulkenut muistaisi jotakin, että se oli vähän tähän tapaan ja sitten siinä oli se osuus, yms. Mutta mites siitä kehittyisi se, että musitaisimme tapahtumat musiikkina, oppisimme niistä sen myötä rikkaasti niin kuin musiikista hyvin voi, jos musiikki on hyvällaatuista? Olisiko se laulutavassa, äänen väreissä ja tuntevuudessa ihanteita kohtaan, kertoa omasta motivaatiostaan tuohon aihepiiriin eikä vain kokemuksesta, että olin siellä ja siellä?

Jos tuolleen joskus tekee mieli laulella, niin jos siitä videoisi jonkin värssyn ja sävelmän pätkän (sisäkuvaa niiden kanssa tai jotakin rakennettua, niin ei ole niin lättänän motivoitumattoman oloinen), missä on hyvä tunnelma, ja jatkaisi luontokuvaan ympäristöstä, etenkin kai jos on kukkia ja kaunista, niin saisiko siitä kivan onnitteluvideonpätkän, ainakin jos on luontoaiheiset sanat tms runoklisheemäistä, esim. kesämuistosta muulle vuodelle johonkin juhlapäivään?



Sanoista tulee kai runoklisheemäiset, jos koko ajan tavoittaa hienoimpaan, mikä tuon kokemuksen tyyppistä on. (Mutta silloin kai ne juuri sopisivat onnitteluvärssyyn tms, missä täysiä kymmeniä vuosiaan juhliva tms saa itse päättää, mitä hienoa tavoittelee, ikään kuin täydentää viestin oikein edulliseksi.) Sen sijaan tulisi tavoitella samaan aihepiiriin, sen koskettavimpiin osatekijöihin. Äsken kun olin kävelylläkoirieni kanssa, niin en ollut kovin laulutuulella, mutta aiheesta kirjoitettuani mietin sanoittamista ja tuotin jotakin tällaista jonkinaliseen säveleen:
on maa kaunis kulkea,
yli niittyjen kuljen vaan
mikä edelleen on runoklisheemäistä eikä oikein kuvaavaa kokemuksellekaan, mutat mainitsee sen päätekijöitä niin, että on helpompi muistaa kokemus, jos jälkikäteen sanoittaa sen uudelleen. Niinpä siinä kulkiessani kokeilin tuon värssyn ja kokemuksen muiston pohjalta muodostaa uusia sanoja, mistä tuli jotakin tällaista
On tunnelmallista askeltaa,
tienvarren heinät komeasti metsikön puita korostavat.
Mikä jo kuvastaa kokemustani, sen kiehtovuutta, joka sävelessäkin oli ideana, pääjuonteena, mutten sitten tiedä, kelpaisivatko ne laulun sanoiksi, ja mitä kävi sävelelle, oliko se ollenkaan kyllin tunnelmaan uppoutuen sävelletty - ja sitä paitsi se unohtui melkein heti, kun mietin sanoja. Toisaalta osuvat sanat olisivat auttaneet kokemuksen musitamisessa ja sitä kautta sävelmän muistelemisessa.
Jos nyt olettaa, että olis laulua tekemässä ja tuo olisi ohje laulu tunnelmasta, niin olisiko runebergmäinenr uno se, miten tuo laulu pitäisi sanoittaa? Mutten osaa laatia runebergmäisiä runoja, kyhäelmästäni tuli huono, kai siinä on männikön tunnelmaa plus puppua:
Käy ukkojen, mähikäisten ja kettujen luo,
hämärtyvän illan tunnelmaan peittyy maa.
No jaa, voi voi. Ei tuo oikein minuntyyliseni ole.

22.10.2017   Oiskohan näistä iloa vähälumisen tai lumettoman talven maissa: levittää elämänviisautta laajemmalle?

Viisaammaksi oppimisesta kirjoitin joskus tuollaisen ja lisäyskin on tavallaan viisaammaksi oppimisesta, http://einoleinopoems.blogspot.fi/2017/09/learning-wisdom.html