Aina kun oppii jonkin opin, se on jonkinlainen rakennelma ”tätä kun noudatan näin niin hyvä tulee”. Saa tulosta mutta toisaalta on varattu niiden tavoittelun vaatiman keskittymisen verran. Eli kun tarpeeksi kauan harjoittelee, niin lopulta kaikki voimat ovat varatut – ellei osaa seuraavaa kikkaani:
Kun opit jonkun taidon, niin tee siitä arkijärkinen versio, niin voit pitää taitosi koko ajan mukana ilman, että se syö ollenkaan kapasiteettiasi. Ja taas voit oppia täyden määrän uutta! Näin saat myös monimutkaiset kokonaisuudet sulateltua hanskassa pysyvän kokoisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti