Ensi kertaa soitin uutta kappaletta suoralta kädeltä säestyksen kanssa, takellellen sujui, mutta kaipa tuo tuosta lutviutuu harjoituksen myötä, kiva aluevaltaus joka tapauksessa!
Sanotaanko säveltapailuksi vai miksi, kun yritän etsiä koskettimistolta säveliä, joilla edes karkeasti kuvaisin kokemuksiani. Jännää! Vähitellen tuntuu olevan jo tietty sävel, jonka löytää eikä vain jotain sinne päin. Minua kiinnostaa luontokokemus, etenkin se, miten mahtavia malleja puut ovat kun niitä katsoo kasvusuuntaan kasvun tunnelmaan eläytyen kuin se olisi puun liike, puun elämäntapa, jossa sen elämänviisaus kuvastuu. Talvella emme katko puiden jäätyneitä oksia, sen varmistaa metsän herkkä luminen kauneus – kai puu voi muutenkin olla evoluution myötä elämänviisaudesta mallina!
