Lauantaina 30. tammikuuta 2016 (Sävellajin vaihtamisesta)

Kokeilin pitkästä aikaa soittaa panhuilulla jotakin, mutta alkanut taitoni oli ihan ruostunut, monet äänet vain pihisivät, ja laulukirjasta oli vaikeaa löytää vain valkoisilla koskettimilla soitettavaa kappaletta väliltä C-C. Mikä toi mieleen transponoinnin vai millä nimellä sitä sanotaan, kun vaihdetaan sävellajia.
Esim. jos on kappaleessa yksi ylennys F -> F#, niin sehän muuttaa pianolla koskettimiston niin, että jos ajattelee F#:ä uutena valkoisena ja F olisi jäänyt mustaksi koskettimeksi, niin kolmen ja kahden mustan koskettimen ryhmät ovat eri kohdissa mutta muuten on koskettimisto samannäköinen, eli F# vastaisi tavallista H:ta sijainniltaan uudessa koskettimistossa. Eli sävellajia vaihdettaessa pitäisi lukea, että F# on H ja laskea valkoiset koskettimet siitä ylös- ja alaspäin ykis kerrallaan ihan tavallisesti. Vastaavasti kahden ylennyksen kappaleessa F->F# ja C->C# olisivat uudessa koskettimistossa mustat koskettimet yhtä sävelaskelta enemmän oikealla eli C musta ja C# valkea, ja kappaleessa soitettava C# siis H:ta vastaavalla paikalla ja kappaleessa niin ikään soitettava F# E:tä vastaavalla paikalla, eli kukin nuotti pitäisi lukea yhtä sävelaskelta alemmaksi nuotiksi kuin mikä se nuottikirjoituksessa on, jotta saisi kappaleen C-duuriin. Kolmen ylennyksen kappaleessa F->F#, C->C# ja G->G# vastaisi G# H:ta, C# E:tä ja F# A:ta.
Vastaavasti yhden alennusmerkin kappaleessa H->B kolmen mustan koskettimen ryhmä olisikin hetiB:n oikealla puolella eli B vastaisi tavallisen koskettimiston F:ää. Vastaavasti kahden alennusmerkin kappaleessa H->B ja E->Eb mustien kosketinten ryhmät olisivat siirtyneet yhden sävelaskeleen vasemmalle, jolloin B pitäisi lukea C:ksi ja Eb F:ksi ja siis joka sävelen sijalla soittaa yhtä sävelaskelta korkeampi sävel, jotta soittaisi laulun C-duurissa. Kolmen alennusmerkin kappaleessa vastaisi Ab F:ää, Eb C:tä ja B G:tä.
Harmonikalla nämä ovat helppoja, mutta olisikohan tuossa, että pitäisi katsoa, että ylennyksiä tai alennuksia parillinen vai pariton määrä? Pariton hyppää puolisen oktaavia ja parillinen pysyy melkein paikoillaan, vaihtaa sävelaskeleen verran ylös taia laspäin.

Jaa, mutta tässä 13-putkisessa C-C-panhuilussa onkin myös mustia välikoskettimai vastaavat sävelet, ei hätää. Mutta liian korkeat ja liian matalat äänet kyllä täytyy jättää soittamatta.
No, joka tapauksessa, jos vaikka kanteleelle tarttee sävellajia vaihtaa, niin helpoimpia ovat nuo kaksi tai neljä ylennystä tai alennusta sisältävät sävellajit!

Tunteet & järki ja tunteet & kannattavuus

Laitan tähän linkkejä muihin kirjoituksiini, jotak ehkä musiikista kiinnostuneita kiinnostavat myös.
Täysi tunteidenmukaisuus siis kannattaa ja sopii yhteen järjen kanssa.

Tunteiden ja järjen yhteensovittamisesta
http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/08/fitting-thinking-and-feelings-together.html
sekä saman blogin alun ajattelukurssin lopun huomio tunteista ja tunnelmatajusta ajattelussa  (Sen olisi tarkoitus sopia ensimmäiseksi kontaktiksi tunteiden rationaalisuuteen, siis ajattelukurssin kanssa luettuna, mutta vaatinee kenties puolesta vuodesta muutamaan vuoteen  lisää käytännön havaintoja tunteista, tunnelmista yms ja näiden yhteydestä järkevyyteen noissa tilanteissa/asioissa, jotta olisi oma kokemuspohjainen käsitys tunteista, minkä varassa sitten oppia lisää. Tai sitten sen pohjalta ymmärtää jo aiemmin tunteiden ja ajattelun suhdetta, onhan elämänkokemusta kumminkin jo takana.)
löytyy engl. versiona blogista http://quickerlearning.blogspot.fi
Videokanavani http://www.youtube.com/khtervola soittolista Rationality of feelings and instincts (ehkä linkki http://www.youtube.com/watch?v=xfGcdSSmBYA&list=PL5413BA37709C0F53 )

Tunteet ja kannattavuus
lisää vapaa-aikaa työhön http://workandfreetime.blogspot.fi
paratiisiteoriani (terveet elämäntavat ja maailma terveellä tolalla) http://paratiisiteoria.blogspot.fi
tunteet tietokoneille http://feelingcomputers.blogspot.fi varhaisin teksti

Vuodenajat, terveet elämäntavat, "Elä ja anna toistene lää" http://opisuomalaisuus.blogspot.fi

2.9.2017   Suojan löytämisestä linnateeman avulla http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/09/suojan-loytamisesta.html

Perjantaina 15. tammikuuta 2016

Kirjoitin tuollaisen http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/01/kieli-vai-laulu.html musiikki alkuperäisenä kommunikaatiotapana
 Tässä kokonaan:
"Kieli, vai laulu?

Voiko puhuttu kieli olla kehittynyt vasta kirjoitustaidon myötä - tai sen myötä, että naapuriheimot olivat tekemisissä kirjoituksen tai kirjoitustaitoisten kanssa tai joidenkin samantapaisten mekaanisten töiden kuten esim. jonkinlaisen rakentamisen? Ja sitä ennen olisi ollut vain v´laulu ja kommunikaatio sosiaalisesti, tekemiset, jaettu elämänpiiri ja näkymät toisten elämänkokemuksen myötä elämänmahdollisuuksiin. Luonnollinen tekemisten, tekemisentapojen, tavoitteiden, elämänviisauden ja tilanteiden taju ja sen ilmaisu lauluina kommunikaatiotarkoituksessa ja tekemisiä rytmittääkseen ja ajatuksia tukeakseen."

Mitäs noita luonnollisia kommunikaatiotilanteita ainakinolisi nykypäivän elämässä? Jos joku on harrastuksesta innostunut ja näyttää muille mallia, "Hei nyt mennään, näin!" vauhdikkaasti tehden ja sosiaalinen muiden samasta harrastuneiden nuoremman polven kanssa, niin syntyisikö äänellenin innostava kuvaus tekemisestä, jonkinlaisia hihkaisuja, kuvaavia äännähdyksiä yms?
Tai jos on jonkun sosiaalista kommunikaatiota ymmärtävän kanssa katsomassa jotakin kiinnostavaa, niin kuvailisiko äänen värillä, rytmillä, intonaatioilla, voimakkuuksilla yms tekemisentapaa ja näkökulmaa?
Mutta nämä ovat mlemmat opetustilanteita. Mutta laulu kiehtoo, sen luulisi olevan luonnollisen elämän osa, kun taas puheen lättänyys ei kiehdo mutta kerrotut asiat ja kertomusten kerrontatapa voivat kiehtoa. Olisiko siis jokin kommunikaatiomuoto, jossa olisi paljon asiaa, joko osin tai kokonaan laulumaista ja hyvin juuri kommunikaatiossa ja tekemisten ryhdittäjänä toimivaa? Ryhmää muodostavaa, laumoittavaa? Yhteisellä näkemyksellä lienee tässä jokin rooli, samoin vapaalla yksilöllisellä tekemisentavala ja elintilalla.

Jos kommunikaatiossa olisi paljon enemmän konteksti- ja näkökulmatietoja, niin voisiko silloin käyttää tekemisen ja elämisen näkökulmaa tunteiden tärkeiksi merkitsemin asioin ja olla paljon lähempänä sosiaalista kommunikaatiota, jonka äänensävyt ovat laulumaista tietoa kavereille? Etäisempiin ihmisiin ehkä yhteisön viisauden tai sen sivistyksen näkökulma motivaatioineen ja elämäntapoineen loisi yhteisöllisyyttä, toimeentulevuutta ja olisi yhteisesti allekirjoitettu, laulumainen, legendojen käyttöainetta.

* * *

Isäni ei osannut laulaa ja vika tuntui olevan siinä, että hän hahmotti elämänympäröivänä maisemana kerrallaan ja laulujen sävelkulut ja aiheet, kuten puhekommunikaatiokin yleensä, mainitsivat maisemasta yhden aiheen kerrallaan. Niin ettei laulutaidottomuuden tarvitse olla musikaalisuuden puutetta, vaikkeimniin ymmärtäisi musiikkia. Yhden aiheen kerrallaan voi hyvin valita teemaksi. Jos vaikka ryhmä harrastaa jotakin innolla, niin ehkä joku ryhmästä yrittää sävellystaitoa opetellakseen poimia siitä jonkin sävelmäksi, mutta sehän on ihan eri asia kuin osata säveltää koko maisema.
Laulaessa kanssa ei eläydytä nuotteihin vaan siihen elämänkokemukseen, niihin tunteisiin, tunnelmiin, tekemisiin, asioihin yms, mistä laulu kertoo, niin oma elämänkokemus on tavallaan astetta rikkaampi laulu jo valmiiksi. Ja jos laulun sävelmä on vain yksi teema, niin ei sen tarvitse löytyä keskeltä omaa olemusta vaan jostakin vain, ja elämänkokemus täydentää sen laulumaiseksi, kun ilmaisee elämänkokemustaan hiukan laajemmin, sen viihtyvyyden tunnistaen. Silloin laulu on kai malli mittapuullasi ihan hyvästä tavasta elää.