Säveltäjää ei pitäisi niin vahvasti yhdistää sävellyksiinsä

Vuosi sitten keväälläsävelsin sävelmänpätykiä keväästä pitkään vuodenaikakirjoitukseeni  http://opisuomalaisuus.blogspot.com/2019/11/vuodenaikojen-elamisen-ohjeita.html . Tänä vuonna olen automaattisesti yrittänyt kuulostella, ovatko jotkut soittaneet tai kuunnelleet sävelmiäni. Kun oli vielä talvi, oli joskus vaikutelma kuin ne olisivat soineet radiossa jossakin etelämmässä maassa, kenties Kiinassa ja Armeniassa, mikä kai olisi johtunut siitä, kun ne yrittävät tehdä tavallisesti kaupunkin keväästä hyvin sujuvan ja viihtyvän, ei liian raadoillisen eikä kraahh-mallisen, eikä niin kauniin että meininkin romahtaisi raadolliseksi. Ja nyt myöhemmin on ollut tunnelma kuin jotkut soitonoppilaat olisivat niitä soittaneet. Muttei se säveltäjälle itselleen tuo niin hyvin soivaa kevättä kuin tavallisesti, sillä juuri noilta kohdinhan säveltäjän oma elämä tavallisesti soi hyvin. Niin olen alkanut miettiä, ettei säveltäjään niin vahvasti pitäisi yhdistääs ävellyksiään vaan vain jokin niiden tyyppinen soiva elämänkokemus, josta säveltäjä kyllä pystyy toimimaan mallina, jollei elämäntapa ole jotenkin huonontunut soivuuden kannalta katsottuna.

 (10.9.2020   Vaihdoin otsikon.) 

2.1.2021   "Musiikissa kia ylipäätään on se,
kun sen tekijöillä on omaa elämänviisautta, josta vain osa välittyy
musiikissa, niin sitten tekijän asema on tavalalan musiikista
irrallisesti korkeampi kuin musiikin myötä, ja kai jos on yhtään
kuuluisa, niin asema alkaa romahdella, tai ainakin sensuuntaisesti on
tuntunut käyvän minulle, mutten kai ole niin kuuluisa säveltäjnä, vaan
kirjoitusteni myötä lähinnä."

10.3.2021  Minua on ihmetyttänyt muusikoiden aseman heikkous, kun hyvää laatua on vaikea ruokatauko, varmistaa  jos aihe on jotenkin liian eteerinen omalle havaintokyvylle. Sen sijaan asiakurjoittajan asema on vankempi, sillä laatu on helppo varmista tekstistä uudelleen. Mutta tuli mieleeni, että jos säveltäjänä selitän, miksi valitsin juuri sen hienon aiheen ja mitä taitoja aihe sinällään  vaati, niin eikö siitä samalla tulisi vankempi asema  vähän kuin taidemaalarin objektiivisuus.

13.4.2021   Sävellyksillä on kai objektiivinen maine siinä mielessä, että ne voivat olla ihan viisaita. Muttei niistä voi noin vain lukea tuota viisautta, vaan kommunikaatio jää epävarmemmaksi ja yleisemmälle tasolle, monimutkaisempiin hahmoihin  jotka voivat kuvastella elämänviisautta mutta kertovat enemmänkin aistimuksista ja tunteista yms. 

18.4.2022   Laitoin sävellysaiheiseen blohiini composingmelodies.blogspot.com youtubesta löytämiänk musiikkivideoita, joissa vaikuttaa olevan samantapainen tai sama melodia kuin säveltämänu, joissakin useampiakkn melodioita mutta jonkjn toisen kokoamina ja sovittamina, osin muuden melidioihin yhdistettynä. Mutta siitä jäi vaikutelma kuin laulaja yhdistäisi säveltäjään nuottipaperin eikä nuotin melodiaa ja henkeä, eli siitä voi tulla tosi lättämää rauhallista vaikutetta säveltäjälle. 

Spring melodies of last year 2019

I collect the spring notes of 2019 here just in case someone wants to play them.

One pleasant way to wander in April's under zero weather when there is still snow, and propably also later when it is cool, is to be humble and atmospheric.

Treeless town center on a sunny day in April

If the town center's landscape that consists mostly of houses and city streets is ugly and makes one feel as if ill, one can look at such landscapes with a more foggy way of looking and look at sunshine, dust etc esthetics and every few seconds look also at people, other living beings and shop windows with a sharp eyesight, seeing also their enviroment sharply, but not attaching to it any more if it alone feels nasty.

Now in the beginning of April my dogs thought late in the evening about heat returning to the body after having been out in the cool or in cold, under zero. And so I tried to compose something about it, since it is a subject that suits the winter half of the year, and maybe even the summer.

Both while walking or driving a bicycle or a car, one's attention in the traffic is essentially better if one looks at the trees too, at how magnifient looking they are.

Trees like the melting water from snow: the feeling of the green of pines and also in the leafless leaf trees a feeling of awakening vigour of life.

(So when I made this piece of melody, there was still snow under the trees, and the sun shone melting the snow.)

When there is only a little green or alive nature, one's glance attaches to the living nature, signs of spring and sunshine, and kind of glides in an uninterested way, kind of dull, over dead grass, winter time road sand and the like.

This piece of tune has been made afterwards ( a week later), the memory was maybe from the end of March 2019, but a partly wet road is beautiful in it's own way, nice to wander on, at least if the sun shines from a tilted angle.

On spring's rainy weathers it would be important to keep the heat production of the body good, so that feet would stay warm and the clothes would dry easier and so one would not be likely to catch a cold.

Here a not-so-successfull composition from the same day. At least it was too unusual weather: an ice rain like rain of snow that looked like ordinary spring rain and lasted long.

In rain the light is beautiful, if it does not rain heavily and if the clouds are not heavy: a rain drop here and there lightens for a second or so in the light and behind the rain one can see a beautiful light.

If there is any green tone in the grasses or lawn, one should look closer to notice that some of the plants are already green, either survived the winter as green or are new plants with small leaves.

I tried to compose something with the aim that one's experience of April would sing:

Bird song concert on the road side trees near still leafless big flower bushes:

These are from my long text Living with the seasons http://finnishskills.blogspot.com/2014/11/living-with-seasons.html
If you copy the notes, please keep their headers, since the ntes are all of different subjects and short.