Kokeilin pitkästä aikaa soittaa panhuilulla jotakin, mutta alkanut taitoni oli ihan ruostunut, monet äänet vain pihisivät, ja laulukirjasta oli vaikeaa löytää vain valkoisilla koskettimilla soitettavaa kappaletta väliltä C-C. Mikä toi mieleen transponoinnin vai millä nimellä sitä sanotaan, kun vaihdetaan sävellajia.
Esim. jos on kappaleessa yksi ylennys F -> F#, niin sehän muuttaa pianolla koskettimiston niin, että jos ajattelee F#:ä uutena valkoisena ja F olisi jäänyt mustaksi koskettimeksi, niin kolmen ja kahden mustan koskettimen ryhmät ovat eri kohdissa mutta muuten on koskettimisto samannäköinen, eli F# vastaisi tavallista H:ta sijainniltaan uudessa koskettimistossa. Eli sävellajia vaihdettaessa pitäisi lukea, että F# on H ja laskea valkoiset koskettimet siitä ylös- ja alaspäin ykis kerrallaan ihan tavallisesti. Vastaavasti kahden ylennyksen kappaleessa F->F# ja C->C# olisivat uudessa koskettimistossa mustat koskettimet yhtä sävelaskelta enemmän oikealla eli C musta ja C# valkea, ja kappaleessa soitettava C# siis H:ta vastaavalla paikalla ja kappaleessa niin ikään soitettava F# E:tä vastaavalla paikalla, eli kukin nuotti pitäisi lukea yhtä sävelaskelta alemmaksi nuotiksi kuin mikä se nuottikirjoituksessa on, jotta saisi kappaleen C-duuriin. Kolmen ylennyksen kappaleessa F->F#, C->C# ja G->G# vastaisi G# H:ta, C# E:tä ja F# A:ta.
Vastaavasti yhden alennusmerkin kappaleessa H->B kolmen mustan koskettimen ryhmä olisikin hetiB:n oikealla puolella eli B vastaisi tavallisen koskettimiston F:ää. Vastaavasti kahden alennusmerkin kappaleessa H->B ja E->Eb mustien kosketinten ryhmät olisivat siirtyneet yhden sävelaskeleen vasemmalle, jolloin B pitäisi lukea C:ksi ja Eb F:ksi ja siis joka sävelen sijalla soittaa yhtä sävelaskelta korkeampi sävel, jotta soittaisi laulun C-duurissa. Kolmen alennusmerkin kappaleessa vastaisi Ab F:ää, Eb C:tä ja B G:tä.
Harmonikalla nämä ovat helppoja, mutta olisikohan tuossa, että pitäisi katsoa, että ylennyksiä tai alennuksia parillinen vai pariton määrä? Pariton hyppää puolisen oktaavia ja parillinen pysyy melkein paikoillaan, vaihtaa sävelaskeleen verran ylös taia laspäin.
Jaa, mutta tässä 13-putkisessa C-C-panhuilussa onkin myös mustia välikoskettimai vastaavat sävelet, ei hätää. Mutta liian korkeat ja liian matalat äänet kyllä täytyy jättää soittamatta.
No, joka tapauksessa, jos vaikka kanteleelle tarttee sävellajia vaihtaa, niin helpoimpia ovat nuo kaksi tai neljä ylennystä tai alennusta sisältävät sävellajit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti