Laulajamainern olo

Kovin hyvä olo tulee liikunann jälkeen, jos palautuu siten kuin ohjeessani sivulla http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/liikuntaa-vihreille.html , jotenkin laulavainen, vaikkei juuri laulaisi, huojentunut, hyvinvoiva hyvä olo, vapautunut ja liikunnalle hyväksi.

Iäisen lemmen ääni - maailmanymmärryksestä

Paratiisiteoriablogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi
"

Iäisen lemmen ääni

Lainasin kirjastosta Aleksis Kiven runoja ja niitä oli mm laulu Onnelliset, jossa lopussa säkeet:
"ja laakson hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni",
mikä tuo mieleeni luonnon linnunlaulun joskus tuoman vaikutelman onnentäyteisestä harmoniasta, josta ne laulavat. Se on ihmisen ja eläimen, elollisen luonnon ääni, ikiaikaisen oikean elämäntavan tunteitakoskettavuus ja onnellisuus, elämäntavan joka varioi eläimeltä ja ihmiseltä toiselle, mutta jossa on samoja tekijöitä ja samoja teemoja, kulkuja,eri mittasuhteissa vain, kenties eri aihepiireissä, tunteita koskettavia elämäntapahtumia ja elämänviisauden oppimista toisilta, samalla maisemassa eläen, oman paikkansa löytäneenä elollisen kokonaisuudessa, harmoniassa muiden eläinten ym kanssa.
Mutta oikeastaan viimeinen säkeistö kuuluu:
"Täss seison impeni kanssa,
ja kiharan tuulessa liehuu
ja laaksojen hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni,
     kosk mennyt on yö,
  kosk kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee."
missä ei oikeastaan ole kerrottu ollenkaan, miten tuo ihmisluontoa koskettava harmonia saavutetaan, vaan mainittu kuin koululaisten osaamattomuus, kränä yms tuo yö ja parannuksena vain aamu, vai onko sivistys, mutta ongelmana on, että sama vika tulee seuraavana yönä uudelleen. Ja samalla linnut laulavat viisaammin.
Mutta tuosta iäisen lemmen äänen selittämisestä, että mitä ja miten, oppisi varmaankin paratiisiteoriakirjastani, kai sen paratiisiosuudesta etenkin, mutta alun kai tarvitsisi perustietoina:  http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/2013paradise.rtf

"

Kosketinsoittimen kosketinten muoto (ohje rakentajille)

Siirsin jo joitakin kuukausia sitten kosketinsoittimeni kotonani paikkaan, josta näkee puita, kun seinää vasten kun soitin oli, niin meni elämä jotenkin lättänäksi ja saamattomaksi, kun taas lapsena muistan, että harmonikkaa soittaessani ikkunasta näkyvät pihlajan oksat saivat soittoon tunnelmallisuutta ja väriä, tenhoa. Mutta nyt en oikein ole oppinut soittamaan uudessa paikassa vaan aina kun ajattelen ryhtyä soittamaan edes vähäsen, niin tulee tuo lättnyys mieleen. Niin, että aloin tässä pohtia, olisiko se sittenkin kosketinsoittimen ksokettimien tyylistä kiinni, ne kun ovat kuinmuodollisesti kuivasti kaavamaisesti ei-soivasti musiikkia hahmottavan kaavamaisen ulkoa lukevan naisen, joka tosin arvostaa musiikkia. Pitäisikö kosketinten tyyli olla pikemminkin soiva: käytännönläheinen (hiukan leveämpi suhteessa pituuteen?) ja tunnelmatajuinen (tunnelmallinen kuin luontoa katsellessa, tervehenkistä elämää elellessä aktiivisena ollessa, siis juuri kun sellainen vaikutelma monelta kantilta ja sitä tyyliä moisesta pituudesta koko elämään, niin fiksaisi pituuden siihen, ja myöhemmin tarkistaisi, että onhan tämänmuotoisena soivimmillaan ja tervehenkisesti). Tunnelmatajuinen maisemahavainto aistit auki kertoo järjen perspektiivistä miksi maiseman ilmiöiden musiikkimaiset puolet ovat mielekkäitä ja tärkeitä elämässä ja ymmärryksessä, ja niin tuo järjen tuki, jota musiikille on kenties tavattu tavoitella, tulisi helpommin mukaan. Samalla tunnelmataju näyttää niin tunteet kuin muutkin musiikin puolet:tunnelmat, kauneustajun, mielentilat, sosiaalisuuden eri värit, ilmiöiden merkittävyyden, atidon piirteet, viehtymyksen yms kunkin omanlaisenaan, helposti havaittavina, omalla paikallaan maailmassa,omassa roolissaan, merkityksellisyydet ymmärrettyinä, niiden yhteys tunteisiin yms näkyvissä, hyvä järki ja koko maailmankuva mukana, taidot täydesti mukana ja tuettuina, tekeminen vapaamuotoisen sujuvaa, omarytmistä ja viisasta, tunteet hyvin mukana ja tunteiden seuraaminen ei jätä taidon puolia pois, yms tarpeellista.

Lämmöntuotantolaulu

Tänä vuonna ensilumi tuli Savonlinnaan aikaisin, jo loka-marraskuun vaihteessa ja ilman edeltäviä räntäsäitä. Niinpä räntäsäiden tuoman lämmöntuotantotaidon sijasta turvaan räntäsäiden lämmöntuotantoa opettavaan lauluun: Stenka Rasin. Sen nuotit löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1-3) mutta pitäisi soittaa ja laulaa vain ylimmät sävelet, oktaavia alempaa ja kenties eri sävellajissa: B:n sijasta soisi kai E tai Eb ja muut sövelet vastaavastis iirrettyinä, harmonikalla se ainakin on aika helppoa, mutten voi soittaa harmonikkaa, kun asun kerrostalossa. Sanoista sopivat ainakin eka ja toka säkeistö_ räntä vaatii rajuutta ja se auttaa pitämään jäsenet niin että keskikropan suonet oavt auki, verenkierto hyvä ja lämmöntuotantoa rajun tapaan hyvin.

(Kuva ikkunastani tässä viime päivinä http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/06/onnistunut-pihametsikko-malliksi.html )

Olen kirjoittanut pitkästi vuodenaikojen elämisen ohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

16. lokakuuta 2017

Loka-marraskuuta ajatellen, tiaisia pihapuissa

Tuossa kuva ikkunastani tässä kerrostalorykelmässä Savonlinnassa viimepäivinä.

* * *

Ihan toinen juttu. Tuli mieleeni, että sopisikohan tämä musiikkiinkin:

"Learning wisdom

I started reading a book about the life of Eino Leino. In the very beginning there was a picture of his childhood home taken later when others lived there. In the front there was a boat, atmospheric and wise way of keeping the boat on the opposite whorel, like Eino Leino's poems, but the trees by the house looked yound and very straight, as if those who lived there nowadays wouldn't have had anything much nature's wisdom. So how to learn wisdom if one has kind of square starting point? I have written about learning intelligence in my Finnish blog http://pikakoulu.blogspot.fi and since it interests educators, it might have been translated to English at least partly. I have translated the core: the thinking course at http://quickerlearning.blogspot.fi and at my video channel http://www.youtube.com/khtervola there are on playlists (Increasing intelligence, and Rationality of feelings and instincts) quite many advices about learning intelligence. One could in addition read my e-book at the first text in my blog http://workandfreetime.blogspot.fi . After that one could repeat someof the advices about intelligence: practical things to do and nature increasing intelligence. Abotu moral I have written at http://healthilymoral.blogspot.fi . One could maybe read also http://talesfromforest.blogspot.fi/2017/08/about-kalevala.html with links."

Soittimen paikasta kotona

Lainaus http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/09/savonlinnalaisuus-ja.html

"Muistelin tässä, kun Helsingissä lapsena omakotitalossa soittelin haitaria, niin se oli jotenkin ränt ränt viuh- tyyppistä, elämän mukana tulevaa, missä kaavamaisuus soittotunneissa suojasi mahdollisuuksia soittaa monenlaista musiikkia ihan kunnolla. Kun taas Savonlinnassa omin päin soitellessa voi hiljaisella soittimella kerrostalossa soitella mitä vain, mutta jotenkin lättänämmin pakertavammin kuin ajateltruna vain eikä elettynä. Mutta onkohan osa erosta siinä, että lapsena kun sotiin, niin ikkunasta näkyi pihlajan oksia, jotka jotenkin toivat haitarimaista miljöötä, kun taas Savonlinnassa on kosketinsoitin ollut seinää vasten ja ukulelellakin soitellessani olen istunut jossakin, mistä en näe samalla puita."

 * * *

23.10.2017

  

"Tuossa tuo soittimen paikka keskellä huonetta ei ole vakiintunut, mutta palmut tekevät siihen ikään kuin omaa soppea soittimelle, mutten vieläole tottuut soittelemaan tuossa paikassa, joten soittimen sijainti varmaakin vielä elää. Jotenkin sijaintia helpottaa, kun on siinä vieressä jotakin aika mukavaa, mm villalankoja."
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/09/kuvia-kotoani.html

Lasten hankkimisesta miehille, ohje

Monen kiinnostus musiikkiin limittyy kiinnostukseen löytäää elämässä hyvät toimivat uomat ja perustaa perhe, mistä syystä lisään tähän tämän ihan kai ok hyvin toimivan ohjeen miehille, että miten löytää naisystävä, jonka kanssa saada lapsi:
"

Millainen charmi

Mietin tuota, että arveleekohan moni mies myyjällä olevan monta naista ja kyselee siitä mallia. Mutta charmi ei ole viuh vau kuin tuotteen hienous vaan jotakin vähemmän kolhivaa, enemmän uomioon ottavaa, enemmän muille hyvä kuin vain suorittajalle itselleen. Miesvalinnassa on kai se, että miehellä on jokin mukava piirre, josta pitää, tai hieno lahjakkuus, jonka haluaa oppia, ja että lisäksi hän on muuten ihan ok luonne, arkiasioissa kyllin taitava ja jotenkin sopivantyyppinen elämäntavaltaan. Jollei olisi ok, niin ei voisi sellaisen kanssa käytännössä elellä. Jollei ole mitään elämäntavan hienoutta, viihtyisyyttä, toimivuutta tms, niin ei ole vetovoimatekijää. Mutta jos ne molemmat on elämäntavasta, josta itse pitää, niin luulisi sellaisesta pitävän naisen löytyvän rinnalle, jos niistä harrastuneista ympyröistä etsii. Lapsena opitaan taitoja vanhemmilta, koulussa ja harrastuksissa. Myöhemmin voi oppia helpommin taitoja omin päin ja harrastuksissa, katso esim. blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi ( ja ehkä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi sekä  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html ).
"

Pe 28. heinä 2017 - omasta päästä tunnelman mukaan laulellen

En ole nyt niinlaulellut tai soittanut, kun on ollut kuuma auringonpuoleisessa asunnossani, mutta mietin, että saiskohan tuosta kevään laulamisesta ("Tunnelman inspiroima laulu") oman laulun sävellystaidon, kun on vahva tunnelma, ja siihen sitten kenties sanatkin, että mitä mieleen juolahtaa, ei runomittaa eikä samaa kaavaa mutta paikoitellen voi kyllä, milloin minkäkin laulukäsityksen tai runotyypin mukaan, vähän kuin lapsi loruilisi, jos siitä löytäisi heti sanat ainakin osaan sävelistä, jo laulellessaan. Joskus olen kokeillut, mutten nyt viime viikkoina, ja jotakin niin syntyy, mutteivät sanat niin osuvia, minuntyylisiäni ollenkaan, ja vaihtuu teemaa miten sattuu, mutta kai niin oppisi.
Niin sitä piti kirjoittamani, että pääsiskös tuosta siihen, että jos on tuttuja jossakin hienossa tapahtumassa ollut läsnä, niin kotiin tullessaan ja jälkeenpäin keroilisivat siitä lauluin, itse sävelletyin? Mutta kuinkas ne muistaisi? Kenties vieressä kulkenut muistaisi jotakin, että se oli vähän tähän tapaan ja sitten siinä oli se osuus, yms. Mutta mites siitä kehittyisi se, että musitaisimme tapahtumat musiikkina, oppisimme niistä sen myötä rikkaasti niin kuin musiikista hyvin voi, jos musiikki on hyvällaatuista? Olisiko se laulutavassa, äänen väreissä ja tuntevuudessa ihanteita kohtaan, kertoa omasta motivaatiostaan tuohon aihepiiriin eikä vain kokemuksesta, että olin siellä ja siellä?

Jos tuolleen joskus tekee mieli laulella, niin jos siitä videoisi jonkin värssyn ja sävelmän pätkän (sisäkuvaa niiden kanssa tai jotakin rakennettua, niin ei ole niin lättänän motivoitumattoman oloinen), missä on hyvä tunnelma, ja jatkaisi luontokuvaan ympäristöstä, etenkin kai jos on kukkia ja kaunista, niin saisiko siitä kivan onnitteluvideonpätkän, ainakin jos on luontoaiheiset sanat tms runoklisheemäistä, esim. kesämuistosta muulle vuodelle johonkin juhlapäivään?

Sanoista tulee kai runoklisheemäiset, jos koko ajan tavoittaa hienoimpaan, mikä tuon kokemuksen tyyppistä on. (Mutta silloin kai ne juuri sopisivat onnitteluvärssyyn tms, missä täysiä kymmeniä vuosiaan juhliva tms saa itse päättää, mitä hienoa tavoittelee, ikään kuin täydentää viestin oikein edulliseksi.) Sen sijaan tulisi tavoitella samaan aihepiiriin, sen koskettavimpiin osatekijöihin. Äsken kun olin kävelylläkoirieni kanssa, niin en ollut kovin laulutuulella, mutta aiheesta kirjoitettuani mietin sanoittamista ja tuotin jotakin tällaista jonkinaliseen säveleen:
on maa kaunis kulkea,
yli niittyjen kuljen vaan
mikä edelleen on runoklisheemäistä eikä oikein kuvaavaa kokemuksellekaan, mutat mainitsee sen päätekijöitä niin, että on helpompi muistaa kokemus, jos jälkikäteen sanoittaa sen uudelleen. Niinpä siinä kulkiessani kokeilin tuon värssyn ja kokemuksen muiston pohjalta muodostaa uusia sanoja, mistä tuli jotakin tällaista
On tunnelmallista askeltaa,
tienvarren heinät komeasti metsikön puita korostavat.
Mikä jo kuvastaa kokemustani, sen kiehtovuutta, joka sävelessäkin oli ideana, pääjuonteena, mutten sitten tiedä, kelpaisivatko ne laulun sanoiksi, ja mitä kävi sävelelle, oliko se ollenkaan kyllin tunnelmaan uppoutuen sävelletty - ja sitä paitsi se unohtui melkein heti, kun mietin sanoja. Toisaalta osuvat sanat olisivat auttaneet kokemuksen musitamisessa ja sitä kautta sävelmän muistelemisessa.
Jos nyt olettaa, että olis laulua tekemässä ja tuo olisi ohje laulu tunnelmasta, niin olisiko runebergmäinenr uno se, miten tuo laulu pitäisi sanoittaa? Mutten osaa laatia runebergmäisiä runoja, kyhäelmästäni tuli huono, kai siinä on männikön tunnelmaa plus puppua:
Käy ukkojen, mähikäisten ja kettujen luo,
hämärtyvän illan tunnelmaan peittyy maa.
No jaa, voi voi. Ei tuo oikein minuntyyliseni ole.

22.10.2017   Oiskohan näistä iloa vähälumisen tai lumettoman talven maissa: levittää elämänviisautta laajemmalle?

Viisaammaksi oppimisesta kirjoitin joskus tuollaisen ja lisäyskin on tavallaan viisaammaksi oppimisesta, http://einoleinopoems.blogspot.fi/2017/09/learning-wisdom.html

Sibeliuksesta

Lainasin kirjastosta kirjan Tuusulanjärven taiteilijaelämää, missä siis mm Juhani Aholla, Järnefeltillä ja Sibeliuksella oli talonsa järven rannalla. Sibeliuksen Ainolan kuvissa silmääni pisti, että koti oli sisustettu kuin taiteen kuulijan musiikkielämystä varten, mm. ikkuna leveä ja matala ja sivuilla verhot edessä ja vain keskeltä auki vehreään luontoon: kuin ankeampaa elämää elävän musiikkikokemus voisi olla parhaimmillaan. Tai että tuolien tyyli toi mieleen orkesterimuusikot, jotka toivat musiikin kuulijoiden ulottuville, kuin Sibelius olisi vakavissaan miettinyt, miten nämä ammattilaiset saisi tuomaan hyvän musiikkielämyksen tavalliselle kansalle ja taiteen harrastajille. Pikkupöydällä oli rasia kuin huolettomasti laitettu kotoisa, kuin gramofoni ja päällä kolme taunua kuin postikortit ihan erilaisia kuin jonkun radiosta kuulemat kivat musiikkikappaleet. Ulkokuvasta näkyvät ikkunanpuitteet, sisimpänä valkoiset puitteet kuin varttuneemman hyvälaatuisuus, elämänviisaudet yms, niiden ympärillä tummat vuorilaudat kuin nuoremman väen perspektiivin ankeus ja matala taso, kuin rätsistyyppisen miehen, joka käyttää huonomman taitotason höysteenä ytyjä viisaan näkemyksen kimpaleita. Ja siinä ympärillä valkea talo kuin yhteiskunnan sivistynyt näkökulma, jota ihmiset tuppaavta mm lehdistä opiskelemaan ja rvoistamaan. No, en ole vielä pidemmälle lukenut, mutta tästä saa vaikutelman, ettei sävellystaito ollut sibeliuksen yksinomaa, vaan Sibelius erikoistui taideteosten muotoilemiseen suurelle kuulijakunnalle, joka koostui etenkin niistä nuoremmista, joille taide ja syvällinen viisaus olivat elämäntavalle edelleen etäisiä.
(Sisustamisesta tuli mieleeni sisustamisen taidosta kirjoittamani ohje http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html , vähän taiteilijakodin suuntaan olen siinä tavoitellut.)
(Elämänkokemuksen saamisesta soimaan olen kirjoittanut pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html . Säveltämisen taito on tuosta tunnelmasävyjen musiikista vain aiheen tai muutaman poimimista kerrallaan siten kuin laulukin tms voi kuvata elämänkokemuksen eri puolia, ja esim. laulaen nauhurille, siitä soittimelle ja soittimelta helppo saada nuoteiksi.)

Tiistaina 13.6.2017

En le viime aikoina paljoa soitellut, jotenkin eivain ole tullut soiteltua, on ollut jotenkin lättänä fiilis. Mutta se tuli mieleeni kun tuossa kumminkin vähän soitin kosketinsoittimella, niin onkohan Kotimaani ompi Suomi, jota olen luullut vanhaksi kantelekappaleeksi, sittenlkin kuorossa laulettavaksi tarkoitettu, kuin väkijoukko jossakin tapahtumassa, kukin omalla äänellään, sointuisasti, hiukan hitaasti kuoron sointia kuulostellen, vähän niin kuin virsi?

Musiikin alan vaaroista

Savonlinnaan reilun puolen tusinaa vuotta sitten muutettuani on kai kesäisten oopperajuhlien vuoksi ollut paljon paremmat mahdollisuudet harrastaa musiikkia ja maalaamista, mutta toisaalta paikkakunnalla on ollut vaikutelma lukuisista murhista, jotka kai ainakin osin liittyvät juuri musiikin lieveilmiöihin. Olen oppinut, että musiikin alalla on monenlaisia ihmisiä.
Ensinnäkin on tavallinen kansa, joka laulaa ja soittaa omaksi ilokseen ja toivoo moni heistä kehittyvänsä ammattilailajaksi tai soittajaksi, kenties lauluntekijäksi. He ovat se perustyyppi, jolle musiikkimaailma on kai säädetty, kovin kiltti ja oikeassa verrattuna siihen, mitä heidän tilalleen tulleet muut ovat.
Sitten on kaavamaisesti perässä toistavia kurssia käyviä, jotka haluaisivat tehdä jotakin kaunista ja arvostettua mutta joilla ei itsellään tunnu olevan taipumusta pitää musiikista niin kovin, ovat jotenkin epäviisaampia kuin ihmiset yleensä, koululaismaisempia, kenties ilkeileviä.
Sitten on niitä, joiden vanhemmat ovat musiikki- tunne- taide- elämänviisaus- yms harrastuneita ja jotka oppivat musiikin näkövinkkelin kotonaan ja ovat taitavia musiikissa ym taiteissa mutta vailla sitä tavallista näkövinkkeliä, josta kansan kaipuu musiikkiin ja parempaan elämään kumpuaa. He voivat myös olla pottuuntuneita pakkoon olla tekemisissä musiikin kansa tai vaikka sisaruksensa musiikkimaun kanssa ja haluta vallata nuo alat pois olemasta, kun ne ovat niin ärsyttäviä. Ja silloin sisaruksen musiikkimakua edustava ihan kiltti laulaja tms voi tulla jossakin murhatuksi, ja toki etenkin bändiin pyrkijä, joka ei ole niin tunnettu, voi niitä monta napsia pois.
Sitten on ammattinäyttelijöitä yms niin paljon näytteleväisiä, jotka haluavat esiintyä, asemaa, tuurata, peitellä sitä, että minkä näköisiä ja taitoisia näyttelijät ovat tavallisempiin ihmisiin verrattuna, esim.musiikin alan ihmisiin. Hämätä ihmisten sosiaalista silmää ja tehdä monta murhaa jossakin ilman, että näkyy, esim. savulla yleisön jostakin.
Sitten on ulkomaalaisia, jotka ovat niin kaukana kotimaastaan, etteivät oikein tajua kulttuurista mitään mutta matkivat kyllä, ja ajan myötä matkivat tosi etevästi ja hämäävästi kaikenlaisia tavallisia piirteitä, ja niin oppivat esiintymistäkin ja musiikkia helpommin jotenkin arkeen nähden erilaisesta vinkkelistä kuin tavallinen kansa. He eivät välttämättä osaa arvostaa kulttuurin hienouksia ollenkaan vaan voisivat huoleta tuhota sen taidot,a rvot, siinä maassa tarvittavat piirteet, jopa murhata koko kansan, esim. siksi että ilmastonvaihdoksen vuoksi tarvitsevat valtavasti tuhtia ruokaa, esim. noita harmittavan erilaisia joista aina on rasitetta: kansaa itseään.
Ja sittenon tyhmiä, joillekaikki vaikuttaa hienolta ja niin musiikkikin tenhoavalta.
Ja sitten on hienouksia tavoittelevia, joilta perustaso puuttuu, ja jotka yleensä ovat kovin pahentuneita.
Ja on pahantekijöitä jotka haluavat kiipiä eri lokeroon kuin millaisia ovat, ja tuhota tuon eri lokeron luonnolliset harrastajat & ammattilaiset.
Tästä saisi sen vaikutelman, että jotkin musiikkitapahtumat voivat olla surmanloukkuja, etenkint ulee mieleen Euroviisut - vai miksi ne vaikuttavat niin ei-eurooppalaisilta ja niin erilaisilta kuin eurooppalainen musiikkimaku ja taitotaso?

Tunnelman inspiroima laulu

 5.5.2017 Nyt kun puihin ja pensaisiin on tulossa lehdet, niin Euroviisujen sijasta tuntuu, että luonto kaipaa jotenkin sitä, että ihmiset laulaisivat, kenties tähän tapaan, vähän kuin mökillä tai vapaamuotoisessa kuorossa tai kotona laulellen, sellaista mikä tuntuu hetkeen sopivan.

29.4.2017
Tällanen muutaman vuoden takainen suurin piirtein osaamani laulutaito tuli tänä aamuna mieleeni, kun ruoho oli jo useimmin paikoin vihreää, aurinko paistoi, linnut lauloivat ja viherkasvit ikkunallani tekivät vehreyden tuntua, oli kesän tapaan utuisaa tunnelmallisuutta ilmassa. Niin kun tuon mielialan mukana tuli mieleeni suurin piirtein osaamani sävelmä tai jotakin sentapaista, niin lauloin sen tunnelman kiehtovuuksia kuvastelevalla lauluäänellä, kuin kujerrus tai jodlaus tai säveltäminen, jonkinlainen tunnelman mukaisen äänen tuottaminen, ei kaavamaisesti laulaen vaan soivin kohdin laulaen tunnelman värejä painottaen, vähän kuin erivahvuisista palasista koostaen, jotenkin kamalan luonnollinen laulu ja tunnelmallinen, vähän kuin se, mitä säveltäjä sävelmällään tavoittelee: että on hetki, jolla on sellainen tunnelma mutta rikkaammin, ja sen sitten laulaa luonnostaan, ei la-la-laa tms kuin nuoteista vaan siltä kohden kun tunnelma koskettaa itseä, kiehtoo tuollainen kokemus, mutta jotenkin yleisellä tasolla, että muitakin voisi kiehtoa eikä jotenkin henkilökohtaisen elämän mörinänä.
Muutama vuosi sitten, taisi olla keväällä 2012, onnistuin säveltämään laulua tuohon tapaan, kovin oli kaunista, mutta jotenkin hukkasin sen siihen, kun hain nauhuria, enkä sitten sen jälkeen ole niin paljoa laulanut tai säveltänyt. Taisin yltää silloin haaveideni tasalle.
Tuo laulutaito tulee siitä, kun yrittää oppia laajempaa ilmaisua, että voi laulaa tunteikkaasti näin tai tuollaista laulua noin, tai tunnelmallisesti, vaikuttavasti tai mitä nyt onkaan, monenlaisia värejä äänessä, monenelaisia tapoja lähestyä laulua ihan omana itsenään, onhan elämän hetkiä, henkiä ja lauluja monia erilaisia. Niin siitä kirjosta sitten kun poimii hetken mukaan, mutta vähän kuin tuulen mukana osin hä'ipyvä laulu, ei tasapaksu, niin tulee hetken sävyjä kuvattua, ei vain äänensävyissä vaan ihan laulutaidollakin, jotenkin luonnostaan.

9.5.2017   Is singing spring one big idea in having Eurovisionsong contest in the spring? Here one could learn that skill of singing spring. It is good to have skilled models, but everybody singing sring in their own circles is the point.
I have written about living wisely the seasons in Finland (fromover +30C summer time hot days to some -30C winter timeä's coldest mornings) at http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html

Here is my translation of the above:
Song inspired by the moment's atmosphere
Now that trees and bushes are getting their leaves, instead of Eurovision song contest, I feel that the nature would somehow long for humans too to sing, maybe like this, a little bit like on the summer cottage or an freely organized choir or singing at home, like feels to suit the moment.
29.4.2017 A singing skill from a few years ago came to my mind today morning, when grass was most places already green, sun was shining, birds sang and the green plants on my window created a feel of green, there was like the summer time a haze like atmosphere in the air. So with that atmosphere came to my mind a tune that I roughly knew, or something in the direction, so I sang it in a way that emphasized the fascination of the atmosphere, like doves or yodling(?) of the Alps or composing, creating sound like the atmosphere, not according to rigid forms but singing especially the parts that are musical, emphasizing the atmoshphere tones, like assembling from pieces of different strenght, somehow a very natural song and atmospheric, a little bit like what a composer seeks for with his/her tune: a moment with such an atmosphere but richer one, and then singing it naturally, not la-la-laa or the like as if from notes but instead from the places that the atmosphere touches oneself, one is fascinated by such an experience, but somehow on a general level and not a murmur of personal life.
This singing skill comes from trying to learn wider expression to be able to sing emotionally like this or a song like that or with a clear atmosphere, impressively or whatever, many kinds of colours in voice, many ways to approach song as one oneself is naturally, since there are moments in life, spirits and many different songs. So when one then picks from that spectrum according to the moment, but somewhat like song being partly carried away by the wind, not of even strenght, one manages to describe the atmosphere tones of the moment, not only in tones of voice but also with singing skills, somehow naturally.

(19.6.2017   When I was younger, someone was said to have claimed that if Finns would agree, Eurovision song contest victory would always come to Finland, or at least Eurovision song contest would be always kept in Finland if Finns would agree, but Finns typically think that it would be good to keep Eurovision song contest in varying countries. We Finns have a culture which values greatly healthy natural ages old ways of living and has wisdom about them and a traditional culture that lays much weight on them. Such ways of living make life sing, musical in atmosphere tones and feelings. I wrote some 260 advices about healthy natural ways of living (in Finnish http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html ) and translated this far some 110 of them to English http://finnishskills.blogspot.fi/2015/11/healthy-ways-of-living.html . Aren't these much a reason to keep Eurovision song contests in Finland?But would Finns then want to have also a "World Vision Song Fair" or something like that? A deeply moral, globally conscious one, I mean. But would it bring too many travellers? In Finland it is difficult to copy spring time things from warmer countries, but life in cold is tougher, so it demands more skills and makes propably things easier for foreigners watching it in tv.
But there have been problems with the Eurovision representative competition in Finland, but are those a consequence of alowing Swedish style, for example Swedish speaking Finnish style and their lack of moral, instead of demanding the song to be Finnish that means Finnish speaking Finnish main culture of Finland.)

12. February 2019   I have felt many years that Eurovision song contest does to spring what cutting a tree does to the tree: it is for a while in the sight but at the same time it is lost forever while before it was always there for people, birds etc to enjoy. The sma eI feel happens when someone who is not fond of things with good spirit talks about such and claimes that it is gnomes, small knee-high men or the like: it just destroys the thing that was too supttle, yet a thing to value. But Finns have a tendency tp question tales like gnomes and at the same time find rational alternatives with good spirit that bot replace the tale and support things like that in the modern life, support their fascination like things.  My text about gnome like fascination in modern life http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html

10. March 2019   Birds singing spring is an important part of spring. I have written at lenght about living wisely the four seasons, please see http://finnishskills.blogspot.com/2014/11/living-with-seasons.html .

30th April 2019   I sometimes wonder if people search for that Eurovision clishee like view of the Eurovision Song Contest, of it's style. But I guess that it isn't any country's view but instead the atmosphere of a sunny day in spring when there isn't much green yet. Such landscape is so near what in work and studies ought to be repaired by music, so that is why it is seen as being good for the Eurovision Song Contest.

15th of March 2020   An easy way to write down the melodies, but I am not sure if iut is right: https://composingmelodies.blogspot.com/2019/11/about-plotting-down-melodies.html

Sävelmän ja värisevän lauluäänen löytämisestä laulaessa

Vaikkei olisi niin hyvä laulamaan, niin kun kuulostelee tunteitaan, että missä on tunteilla omaanäkemystä, omaa tunteiden viisautta ja missä samalla olisi ikään kuin laulun sävelmän teemaa, niin niiltä kohdin laulaessa tuntuisi löytyvän sävelmä tai jotakin aika lailla sinne päin ja kaunista sekä väriseväntyyppinen lauluääni, kaunis tunteva ja omaan senhetkiseen mielialaan sopiva.

1.10.2016 - Paljon harjoitelleillekin tekemisen tenhoa ja elämänmakuisuutta

"197. Yleensä, kun on jossakin taidossa tai jonkun tyypin taidoissa harjoittelun myötä kasvanut oikein tatavaksi, paljon taitavammaksi kuin useimmat niissä, niin noiden asioiden harrastaminen lätistää elämää, kun muut ovat niissä ulkoa lukeneita ja ylipäätään meiningin taso jää liian alas ollakseen kiinnostava ja elintilaa tuova. Silloin ei kannata harrastaa niitä paljoa eikä tiiviisti tyhdessä muiden kanssa vaan elämänlaatunsa parantamiseksi ja lähestymistapansa tervehenkistämiseksi harrastaa paljon jotakin itseä kiehtovaa, missä viihtyy kovin hyvin muttei ole niin taitava vaan saa yrittää tosissaan, tehdä omalla tavallaan ja kommunikoida ihan tavallisesti muiden kanssa ja se on kiehtovaa ja antoisaa niin. Silloin omat taidot ovat ikään kuin persoonallisuutta, kipinää, näkemyksellisyyttä, lahjakkuuttakin (asioiss ylipäätään) eivätkä jokin suoritus."
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

Maanantaina 22. elokuuta 2016

Tämän päivän Itä-Savo-lehdessä oli Euroviisuista ja Uuden Musiikin Kilpailusta, jossa Euroviisu-edustaja valitaan. Jäin tuota miettimään, että tavallaan hienoa, mutta haluanko haaveissanikaan tavoitella moista musiikin saralla, kun kerran olen jo kirjoittanut paljon omasta osaamisestani ja musiikkitähti on tavallaan mainos, että "hei, minulta olisi paljon opittavaa". Ja minun kohdallani on sekin, että kun kirjoitin siitä, miten tietokoneille voisi laatia tunteet ( ja järjen ja moraalin) tai siis tietokoneet nähdä tunteville rinnasteisina niin että ihmisetja elolliset olennot ylipäätään saisivat olla vapaasti tuntevia, ks. http://feelingcomputers.blogspot.fi/2011/08/far-future-with-computers-what-will.html , niin kai jo sain sillä suunnalla jotakin aikaan, tosin filosofiaa. Niin että mietin ettö oliko se tarpeeksi olla nätti nuori nainen jonkin aikaa, ehkä pari vuotta. Mutten ajatellut sitä niin vaan hyvänä tapana elää, jonka olisin halunnut jakaa muillekin. Kai musiikin saralla on sama: miksi nimetä ihmisiä tähdiksi, kun se tavallaan tekee heidän taidoistaan arkeen sopimattomiksi luokitellut, kun kaikki haluaisivat oppia musikaalisuutta ja elämäntaitoja arkeensa, ja tähteyden sijasta elää rikkaampaa elämää, jossa ihmeeliset asiat olisivat mahdollisia ja osa arkea, yhteisön elämän virtaa, tähden sijasta oppia harrastusryhmän vetäjältä taitoja, jotka saa täysimääräisesti oman arkensa osiksi ilman että joutuu tinkimään omasta tyylistä tai elämänviisaudesta enempää kuin asioiden tekeminen yleensä vaikuttaa, ja että muutkin osaisivat, olisi yhteinen kieli. Jos joku ei-niin-musikaalinen haluaisi säveltää kappaleen Euroviisuihin, niin eikö hän halua saavuttaa jotakin suurta, tuntevaa, elämänviisasta, maailmassa merkityksellistä, joitakin ihmisiä koskettavaa, sellaista millä on merkitystä elämässä - ja mieluusti jakaa sen elämäntapana ympäristönsä kanssa, upota sen vuohon, eikä jättää yksittäiseksi saavutukseksi.

16. elokuuta 2016 - Harmonisesti yhteen soiva kuoro

"Laulaessa ei ole yhtä hyvä laulaa nuottien mukaan kuin oman musiikintajunsa: mikä on laulun henki, retkilaulun tenho, kuoron yhteensoivuus. Sovita oma laulu- ja musiikin tenho -mielikuvasi yhteen muiden laulun soinnin ja heidän musiikki-ideaaliensa kanssa, niin kuin kuulet ne heidän laulustaan, ja laula pikemminkin tunnelmaa, musiikkimaisuutta kuin yksittäisiä sävelkulkuja nuottien mukaan, niin laulu soi kauniimmin ideaalit oppaana eikä menneiden takeltlujen muiston varassa."
Katso http://eraopasaihe.blogspot.fi/2016/08/laulua-nuotiolla.html

Vanha sähköposti - Kuurojen musiikki

Elämän musiikkia kuuroille

  

	20. huhtikuuta 2008 klo 11.16
"Hei! Olen hyvin kuuleva ihminen, jolle kuulo ei ole keskeisessä asemassa elämässä vaan elekielinen kommunikaatio ihmisille ja eläimille luonnollisimpaan tapaan tunnelmasävyin jne. Tulin katsoneeksi videota, jossa kuurot viittoilivat. Huomasin, että niissä kohdin, joissa he eläytyivät sanomaansa, oli viitonnassa inspiraation tuntu, toisin kuin kirjoitetun kielen omaisesti viitottaessa. Kirjoitustaitohan lättänöittää kielenkäytön vieden siitä tunnelmasävyt pois. Mietin, että olisikohan kuuroille mahdollista noin saavutaa ihmiselle luonnollinen eleviestintä - ei tehdyin vaan tunnetuin, tunteesta ja tunnelmasta nousevin luonnollisin elein - ja sitä kautta rikkaampi sosiallinen elämä kuin useimmilla kuulevilla. Olen myös joskus tuntenut elämänkokemukseni kehossani laulavan tuntemuksina - ei korvin kuultavina vaan rikkaina tunnelmasävyinä. Se lienee säveltämisen taidon perusta - uskomattoman rikastuttava kokemus ja kuuroillekin mahdollinen: ks. videoni aiheesta internetsivulla www.youtube.com/khtervola: Experience life as a song! Toivottavasti tästä on iloa kuuroille, vaikka taidon oppiminen olisikin iso urakka. Ainahan kannattaa yrittää... Yst. terveisin Hannele Tervola" Olikohan Suomen Euroviisukarsinnassa, jossa jonakin vuonna, kai myöhemmin, oli kuurojen musiikkia kappale, viitottu. Kuurojen liitosta tms sai tilata Kuurojen musiikki -DVD:tä. Kiehtovaa! Jotenkin on huojentavaa, että kuuroillakin on musiikkia. Aiemmin kuulin monesti, ettei kuuroja useinkaan häiritse niinkään kuurous kuin musiikin menettäminen. Aika paljon sosiaalisuudesta sujuu kuulemma elekielellä. Tuli tuosta musiikin puuttumisesta mieleeni aiempi tämän blogin kohta laulutaidottomille musiikin oppimisesta http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi/2015/07/maanantaina-13-heinakuuta-2015.html . Blogin alussa musikaalisemmaksi oppimisesta myös. * * * 13th of February 2024   Something of a music like experience of life at LearnTalents.BlogSpot.com/2023/09 . There is also a booklet about a singing experience of life at MiracleLikeNature.BlogSpot.com . Relaxed and lively wide neck and shoulders area often seems to return hearing ability to many, livelily sensitive to the envuronment, lije meditatiln, with the sense of sight and atmosphere tones too, reactively alive in a sensitive way also with the wider environment.

Sibelius, ohje

Sibeliuksen syntymän 150-vuotispäivänä viime vuoden joulukuun kahdeksas
kuuntelin radiosta Sibeliuksen musiikkia ja tein tällaiste muistiinpanot:
"* laajempi ympäristö ajateltu
* toimelias liikunnalliseen tapaan
* tunteva sitä ja elämänsisältöä kohtaan
* käytännöllinen ajattelu
* luonnollinen käytännön elinympäristö käytännön askareineen"

Tänään kirjoitin tällaisen:
"Kesän alussa aprikoosinväristä keskikokoista villakoiraani Banjoa trimmatessa tulin miettineeksi, miten opettaa Sibeliuksen musiikin tyyppistä musiikkinäkemystä lähinnä suomalaisille, hiukan myös ulkomaalaisille. Tänään mietin Sibelius-tyylisten kampausten leikkaamista erilaisille ihmisille, musiikin opettamista niin. Ja niin aihe nousi taas pinnalle.
Kohta yksi on luonto ja vuodenajat, joista etenkin maisemat, pikkulinnut (esim. tiaiset) ja säät. Miten luontokontakti ja ulkoilu soivat. Miten vuodenajat ovat profound, syvällisiä ja maisema myös. Miten terveet elämäntavat saavat elämänkokemuksen soimaan.
Lähteä maisemaan, ottamaan kontaktia maisemaan. Tulla viileyden stoppaamaksi tuossa yrityksessä: huomio vuodenaikoihin, säihin, säiden vaatimuksiin, elämisentapojen säätelyyn lämpötilojen yms mukaan -> soiva elämä, maisema profound, elinympäristö maisemassa -> reaaliteetit soivat ja ovat profound, tervettä ikiaikaista elämää, myös ympäristön osalta, kukin asia löytää luonnollisen ikiaikaisen tervehenkisen tuntevan paikkansa kokonaisuudessa kuin parhaan järjen mukaan, kuin metsämaisemaa katsellessa miettiessä.
Löytää itsestään soivuus, tunnelmatajuinen sosiaalisuus, joka on liikunnallinen ja nopsa & kätevä. Löytää lisäksi mm pikkulintujen kautta/avulla musiikin maailma."

Vuiodenajoista kirjoitin pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

* * *

21.3.2017   Selventäisiköhän käsitystä luonnon syvällisyydestä kirjoitukseni Kalevalan Joukahaisesta: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/09/kalevala-ja-taito-ja-tunteet.html ?

Sunnuntaina 3. heinäkuuta 2016

Ostin9. kesäkuuta F-musiikin verkkokaupasta punaisen Diamond Head -ukulele, jossa on musta otelauta. Postissa se tuli seuraavana päivänä. Sen kielet olivat kamalan lösällä, mutta ääni jotenkin tunteva. Viritin sen ylemmäs, niin se oli enää arkisen tunteva ja nätti ääni oktaavia ylempänä oli enemmän kauneusaistillinen kuin niin selvästi tunteva. Silti sillä kai korkealle viritettynä olisi kivempi soitella. Mutten sitten tiedä, onko se liian vantaalaisen tyylinen, jotta sillä oppisin soittamaan enkä cvain hylkäisi kapistusta toimimattomana. Lila ukuleleni tuntuu välistä liian uskonnollisen tyyliseltä, jotta sillä kehtaisin soitella, mutta ukulelen ääni onkiva ja hinta niitä alhaisimpia ja lisäksi ukulelella voi soittaa hiljaa kerrostalossa. Tänään on paljon ukkosta, mietin, olinko unohtanut mainita jotain, joten tämä siksi, vaikken ole oppinut soittelemaan. Ukulelen hinta posteineen oli vajaat 40e, mutta kauniimmin vanha 80e Elvis Presley Romantic -ukuleleni soi ja taitaa olla kovin taiten tehty.

Sunnuntaina 10. heinäkuuta 2016   En ole saanut punaisesta ukulelesta kivaa änntä ja se soi helposti liian lujalla äänellä naapureita ajatellen. Ja niin kokeilin lilaa Elvis Presöey -ukuleleani ja se soi kyllä paljon kauniimmin! Kannattaisi siis soitella sillä, jos on ok soitella lilalla soittimella. Ero äänissä on suuri.

Maanantaina 16. toukokuuta 2016

Mites tän laulun sanat meni, Helsingissä lapsena opin:
Onko vastahasi koskaan tiellä pitkässäristen (Venäjä, osaa jo mutta koulun perspektiivissä edelleen? (puuttuuko kirjallisuutta, jonka tuella jatkaa monialaisemmaksi, omalla ymmärryksellä - olisiko esim. suomalaisesta kirjallisuudesta (harrastekirjat, kauniit arvot, yms) siihen iloa vai vaikuttaako Aasian läheisyys toisin?) tullut vastaan länkisäärimies ja vaimo länkisäärinen (Savo/Suomi, onnihakuinen, omia teitään ymmärryksessään ja elämässään kulkeva)? Onko vastahasi koskaan tiellä vääräsääristen (Ruotsi(sääret kai kulttuurin teoriaperspektiivin mukaan eikä omia teitä)) tullut koukkopolvimies ja nainen koukkupolvinen (ruotsinkieliset suomalaiset - vai onko lappalaiset??, lukemisesta paljon pitävä, istuu liikaa sisällä) ?

Tää ei taida niin musiikkiin liittyä, mutta miten tuollaisia piirteitä sitten voi oppia tunnistamaan ja ymmärtämään? Kai lähinnä sellaiset ihmiset oppivat niitä, jotka elävät tuon ryhmän (tai esim. musiikki-idolin harrastaessaan sentyyppistä musiikkia) tavallan jonkin aikaa, vaikkapa kuukauden tai puoli vuotta, ja huomaavat sitten noita piirteitä itsessään silloin tai sitä aikaa elävästi muistellessa, sen vinkkeliä ja elämäntapaa käyttäessä, ja samalla sen, miten niistä luonnostaan seuraa tiettyjä noille ihmisille tyypillisiä ulkonäköpiirteitä ihan vain noiden elämäntavan puolien ilmausina, esim. kuivuuden tai eläväisyyden tai tietyntyyppisen sovinnollisuuden tai minkä piirteen onkaan, eivät ne ole mitenkään kumma hahmo sille elämäntavalle ja sen ilmenemiselle luonteenlaatuna, vaikka omalle alkuperäiselle tyylille ja elämäntavalle olivat jotakin vierasta, erilaista, hahmottumatonta.