Lauantaina 5.11.2011

Olen viime aikoina laulanut silloin tällöin ja vain vähän, mutta tuntuu kuin olisin saavuttanut nyt taitotason, jolla enemmän laulaen oppii vastaavasti enemmän: nyt tiedän miten mielentilan saa soimaan äänessä ja miten voi ilmaista eri puolia joko erikseen tai yhtä aikaa, harjoitusta vain lisää ja opinkin. Katselin tänään telkusta Talent Suomea ja siinä pikkutyttö soitti kauniisti viulua, aina ennen viime aikoihin asti olen suuresti ihaillut viulunsoitossa taitavuutta, mutta nyt tuli mieleeni vain: 'Tuollainen ei kosketa minua enää niin kuin ennen nyt kun olen itse oppinut laulamaan.' Ihmisääni ei ole niin alakuloinen kuin viulun ääni vaan soi puhtaammin ja monivireisemmin ilmaisten. Minua kiehtoo etenkin se, miten olla tavallinen ja soiva, miten perinteinen suomalaisuus on eloisaa ja laajemminkin se, miten ihmisten omin itse soi kauniin elämänmyönteisesti.