lauantai 3. maaliskuuta 2012

Lauantaina 3. maaliskuuta 2012 - sävellystaito ajatteluna

Joskus jo onnistun laulelemaan jotakin kivaa omasta päästä jonkin läsnä olevan aiheen tiimoilta kuten koirani, aamutunnelmia tai maaliskuun alun lämmin sää. Ei riitä laulaa tunnelma vaan on mietittävä siitä kiva eloisa olennaisuuksia korostava näkökulma ja laulettava se. Vaikka vähäistä vielä onkin, on tyydyttävää tuotta omia sävelmänkappaleita, ehkä se on jokin perustaito elämässä, joka pitäisi kaikilla luonnostaan olla, mutta mikä siitä useimmilta uupuu, tuntein ajattelemisen taito vai mikä? Joka kerran, kun huomaamme jotakin tuntein, ajatus kertoo, että tämä tunteita koskettava kokonaisuus on tärkeä tästä syystä. Jos ajattelisimme tuohon tapaan, olisiko silloin tunteidemme ja tuntemustemme musiikki ajattelumme kieli, jolla ajatellen eniten viisastuisimme ja oivaltaisimme, olennaisimpia, suurimpia, mitään laiminlyömättä: kuuntelisimme vain kokemustemme musiikkia aina, kun haluaisimme ajatella ja viisaasti reagoida.
Hyvälaatuinen objektiivinen ajattelu rakentaa kaikkien havaintojen joukon varaan: aistimukset, maailmankuva, tunteet ja elämänfilosofia. Ajattelu on siis sama kuin herkistyminen kuulostelemaan havaintojaan, havaitsemaansa maisemaa tunnereaktioineen ja filosofisine näkökulmineen siitä, mikä on hyväksi maailmassa, mikä ei ja miksi. Havaintojen, tuntemusten ja niihin liittyvää ymmärrystä vastaavien tunnereaktioiden kieli on lähellä jollei sama kuin musiikin alkumuoto tunnelmallisissa koko elämän piirin kattavissa kokemuksissa eli havainnoissa. Niin parhaimman laatuinen objektiivinen ajattelu voi olla sama kuin tunnelmasävyistä yms. vaikutelmista rikkaan musiikin säveltäminen, jonka ilmeisesti kuuluisi olla jokaisen perustaito, joka kytkee yhteen ajattelun, tunteet, kommunikaation, elämänviisauden, filosofian ja rakkauden musiikkiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti