Radiossa haastateltiin kapellimestari Lintua, mikä sai kapellimestarin työn kuulostamaan kiinostavalta. Jäin kuuntelemaan haastattelun jälkeen soivaa klassista musiikkia, jota kai jokin sinfoniaorkesteri soitti, ja kun mielessäni kokeeksi koetin johtaa orkesteria, niin hämmästyksekseni se ei ollutkaan monimutkainen musiikkimaisema vaan useammat instrumentit kuvasivat yhtä tai kahta samaa eläintä tai puuta tms. jokin askelia, toinen tunteita, komas ihanteita. Ihanteiden ja vaikuttavuuden kohdat oli soitettu liian vikkelään. Mutta mielenkiintoista kyllä.
Mutta voihan se olla, että musiikkimaisema on parempi ymmärrykselle. Ja ihmisluonnossa on kaipuu siihen, että elämänkokemus muodostaisi musiikkimaiseman. Joten ehkä hyvä näin kuin on perinteisesti soitettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti