Maanantaina 22. elokuuta 2016

Tämän päivän Itä-Savo-lehdessä oli Euroviisuista ja Uuden Musiikin Kilpailusta, jossa Euroviisu-edustaja valitaan. Jäin tuota miettimään, että tavallaan hienoa, mutta haluanko haaveissanikaan tavoitella moista musiikin saralla, kun kerran olen jo kirjoittanut paljon omasta osaamisestani ja musiikkitähti on tavallaan mainos, että "hei, minulta olisi paljon opittavaa". Ja minun kohdallani on sekin, että kun kirjoitin siitä, miten tietokoneille voisi laatia tunteet ( ja järjen ja moraalin) tai siis tietokoneet nähdä tunteville rinnasteisina niin että ihmisetja elolliset olennot ylipäätään saisivat olla vapaasti tuntevia, ks. http://feelingcomputers.blogspot.fi/2011/08/far-future-with-computers-what-will.html , niin kai jo sain sillä suunnalla jotakin aikaan, tosin filosofiaa. Niin että mietin ettö oliko se tarpeeksi olla nätti nuori nainen jonkin aikaa, ehkä pari vuotta. Mutten ajatellut sitä niin vaan hyvänä tapana elää, jonka olisin halunnut jakaa muillekin. Kai musiikin saralla on sama: miksi nimetä ihmisiä tähdiksi, kun se tavallaan tekee heidän taidoistaan arkeen sopimattomiksi luokitellut, kun kaikki haluaisivat oppia musikaalisuutta ja elämäntaitoja arkeensa, ja tähteyden sijasta elää rikkaampaa elämää, jossa ihmeeliset asiat olisivat mahdollisia ja osa arkea, yhteisön elämän virtaa, tähden sijasta oppia harrastusryhmän vetäjältä taitoja, jotka saa täysimääräisesti oman arkensa osiksi ilman että joutuu tinkimään omasta tyylistä tai elämänviisaudesta enempää kuin asioiden tekeminen yleensä vaikuttaa, ja että muutkin osaisivat, olisi yhteinen kieli. Jos joku ei-niin-musikaalinen haluaisi säveltää kappaleen Euroviisuihin, niin eikö hän halua saavuttaa jotakin suurta, tuntevaa, elämänviisasta, maailmassa merkityksellistä, joitakin ihmisiä koskettavaa, sellaista millä on merkitystä elämässä - ja mieluusti jakaa sen elämäntapana ympäristönsä kanssa, upota sen vuohon, eikä jättää yksittäiseksi saavutukseksi.

16. elokuuta 2016 - Harmonisesti yhteen soiva kuoro

"Laulaessa ei ole yhtä hyvä laulaa nuottien mukaan kuin oman musiikintajunsa: mikä on laulun henki, retkilaulun tenho, kuoron yhteensoivuus. Sovita oma laulu- ja musiikin tenho -mielikuvasi yhteen muiden laulun soinnin ja heidän musiikki-ideaaliensa kanssa, niin kuin kuulet ne heidän laulustaan, ja laula pikemminkin tunnelmaa, musiikkimaisuutta kuin yksittäisiä sävelkulkuja nuottien mukaan, niin laulu soi kauniimmin ideaalit oppaana eikä menneiden takeltlujen muiston varassa."
Katso http://eraopasaihe.blogspot.fi/2016/08/laulua-nuotiolla.html

Vanha sähköposti - Kuurojen musiikki

Elämän musiikkia kuuroille

  

	20. huhtikuuta 2008 klo 11.16
"Hei! Olen hyvin kuuleva ihminen, jolle kuulo ei ole keskeisessä asemassa elämässä vaan elekielinen kommunikaatio ihmisille ja eläimille luonnollisimpaan tapaan tunnelmasävyin jne. Tulin katsoneeksi videota, jossa kuurot viittoilivat. Huomasin, että niissä kohdin, joissa he eläytyivät sanomaansa, oli viitonnassa inspiraation tuntu, toisin kuin kirjoitetun kielen omaisesti viitottaessa. Kirjoitustaitohan lättänöittää kielenkäytön vieden siitä tunnelmasävyt pois. Mietin, että olisikohan kuuroille mahdollista noin saavutaa ihmiselle luonnollinen eleviestintä - ei tehdyin vaan tunnetuin, tunteesta ja tunnelmasta nousevin luonnollisin elein - ja sitä kautta rikkaampi sosiallinen elämä kuin useimmilla kuulevilla. Olen myös joskus tuntenut elämänkokemukseni kehossani laulavan tuntemuksina - ei korvin kuultavina vaan rikkaina tunnelmasävyinä. Se lienee säveltämisen taidon perusta - uskomattoman rikastuttava kokemus ja kuuroillekin mahdollinen: ks. videoni aiheesta internetsivulla www.youtube.com/khtervola: Experience life as a song! Toivottavasti tästä on iloa kuuroille, vaikka taidon oppiminen olisikin iso urakka. Ainahan kannattaa yrittää... Yst. terveisin Hannele Tervola" Olikohan Suomen Euroviisukarsinnassa, jossa jonakin vuonna, kai myöhemmin, oli kuurojen musiikkia kappale, viitottu. Kuurojen liitosta tms sai tilata Kuurojen musiikki -DVD:tä. Kiehtovaa! Jotenkin on huojentavaa, että kuuroillakin on musiikkia. Aiemmin kuulin monesti, ettei kuuroja useinkaan häiritse niinkään kuurous kuin musiikin menettäminen. Aika paljon sosiaalisuudesta sujuu kuulemma elekielellä. Tuli tuosta musiikin puuttumisesta mieleeni aiempi tämän blogin kohta laulutaidottomille musiikin oppimisesta http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi/2015/07/maanantaina-13-heinakuuta-2015.html . Blogin alussa musikaalisemmaksi oppimisesta myös. * * * 13th of February 2024   Something of a music like experience of life at LearnTalents.BlogSpot.com/2023/09 . There is also a booklet about a singing experience of life at MiracleLikeNature.BlogSpot.com . Relaxed and lively wide neck and shoulders area often seems to return hearing ability to many, livelily sensitive to the envuronment, lije meditatiln, with the sense of sight and atmosphere tones too, reactively alive in a sensitive way also with the wider environment.

Sibelius, ohje

Sibeliuksen syntymän 150-vuotispäivänä viime vuoden joulukuun kahdeksas
kuuntelin radiosta Sibeliuksen musiikkia ja tein tällaiste muistiinpanot:
"* laajempi ympäristö ajateltu
* toimelias liikunnalliseen tapaan
* tunteva sitä ja elämänsisältöä kohtaan
* käytännöllinen ajattelu
* luonnollinen käytännön elinympäristö käytännön askareineen"

Tänään kirjoitin tällaisen:
"Kesän alussa aprikoosinväristä keskikokoista villakoiraani Banjoa trimmatessa tulin miettineeksi, miten opettaa Sibeliuksen musiikin tyyppistä musiikkinäkemystä lähinnä suomalaisille, hiukan myös ulkomaalaisille. Tänään mietin Sibelius-tyylisten kampausten leikkaamista erilaisille ihmisille, musiikin opettamista niin. Ja niin aihe nousi taas pinnalle.
Kohta yksi on luonto ja vuodenajat, joista etenkin maisemat, pikkulinnut (esim. tiaiset) ja säät. Miten luontokontakti ja ulkoilu soivat. Miten vuodenajat ovat profound, syvällisiä ja maisema myös. Miten terveet elämäntavat saavat elämänkokemuksen soimaan.
Lähteä maisemaan, ottamaan kontaktia maisemaan. Tulla viileyden stoppaamaksi tuossa yrityksessä: huomio vuodenaikoihin, säihin, säiden vaatimuksiin, elämisentapojen säätelyyn lämpötilojen yms mukaan -> soiva elämä, maisema profound, elinympäristö maisemassa -> reaaliteetit soivat ja ovat profound, tervettä ikiaikaista elämää, myös ympäristön osalta, kukin asia löytää luonnollisen ikiaikaisen tervehenkisen tuntevan paikkansa kokonaisuudessa kuin parhaan järjen mukaan, kuin metsämaisemaa katsellessa miettiessä.
Löytää itsestään soivuus, tunnelmatajuinen sosiaalisuus, joka on liikunnallinen ja nopsa & kätevä. Löytää lisäksi mm pikkulintujen kautta/avulla musiikin maailma."

Vuiodenajoista kirjoitin pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

* * *

21.3.2017   Selventäisiköhän käsitystä luonnon syvällisyydestä kirjoitukseni Kalevalan Joukahaisesta: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/09/kalevala-ja-taito-ja-tunteet.html ?