Torstaina 30. huhtikuuta 2015, vapunaatto - Panhuilun soitto-ohje ?

Voi että, panhuilu tuli postissa ja soi hyvin ja kauniisti ja on hyvin tehdyn näköinen, mutta kirjoitin kyllä tilauksen lisätietoihin, että haluan hyvin ja kauniisti soivan vain. Mutta kumminkin: maksoi 20,90 ja post 5,90, ettei se niin kallis ollut, onneksi, kun ei ole rahaakaan, mutta perulainen Rondador-panhuilu, 13-putkinen, www.noitarumpu.fi :stä. Kiva! No jaa, tuli mainos, olen kai liiaksi katsellut soitinmainoksia, mutta kiva kun soi!

Mutta onkohan tuossa, miksi panhuilut eivät yleensä soi, että niihin puhalletaan väärin, kun ei tiedä, miten pitäisi puhaltaa. Tähän ainakin pitää puhaltaa ylhäältä alas, ehkä hiukan viistosti mutta ylhäältä ehkä sentin päästä putkeen kumminkin, niin tulee puuhuilumainen ääni. Ja siitä kun sitten puhaltaa viistommin osin ohi putken, niin tulee panhuilumainen ääni ehkä 45 asteen kulmassa puhaltaessa, mutta se löytyi, kun ensin sain ylhäältä alas vähän matkan päästä puhaltamalla (alahuuli tai pikemminkin leuka huulen alla putken syrjässä, ylähuuli ja ilman tulo ylempänä) puuhuilumaisen äänen. Välillä soi monta pilliä yhtä aikaa ja kaikista putkista en ole vielä saanut puuhuilumaista ääntä, kun lyhyemmät ovat hankalampia hahmottaa, että mistä kohden soi juuri tuo putki.
Mutta tässä panhuilussa on aika ohuet putket ja korkea ääni, joten tavallista panhuilua, joka on paksuista putkista, tarvitsisi kai puhaltaa vielä etäämpää.
Siis puhalletaan putkeen eikä ohi, (paitsi käheyttä lisää, jos puhaltaa osin ohi). Ja ylähuuli pidetään kapealla niin, että ilma enimmäkseen osuu vain yhteen putkeen kerrallaan. Eri putket soivat ainakin näin aloittelijalla aivan eri etäisyyksiltä ja joihinkin täytää puhaltaa aika lujaa, että löytyy oikea suunta, josta ääni tulee sitten hiukan hiljemminkin puhaltaen.
Kai tuossa soivuudessa on se, että panhuiluakin olisi kuunneltava hienoviritteisesti kuin hienoa oikeaa soitinta niin, että olettaakin, että pieni ero soittotyylissä jo tuo suuren eron äänessä ja soivuudessa. Ja soittotavan erot vasta isoina näkyvätkin! Siinä mielessä hämää, jos panhuilu on usein karkeatekoisen näköinen ja halvempi kuin muut soittimet. Tämä panhuilu oli lakattu ja taiten näperretyn oloinen että tuli kokeiltua siitä ääntä kuin oikeasta soittimesta ikään, ja niin se sitten soikin.
Panhuilun putki soi paljon paremmin juuri kohdalta soitettuna kuin (puolta?) milliäkään sivussa putken keskikohdalta soitettuna. Puhalletaan putkeen niin, että syntyy puupuhaltimen tapaan soiva ilmapatsas. Ja siitä sitten kun vikkelämmin vaihtaa sävelestä toiseen, niin sointi jää helposti käheämmäksi. Tässä panhuilussa on sävelet C - C, mutta panhuileja on kai myös G-alkuisia.

Globaalisti vastuuntuntoinen inkkarimusiikki on usein panhuilun kanssa. En nyt juuri sitä panhuilusäestyksellä YouTubesta löytänyt, mutta tuossa on ainakin samantapainen sointi: https://www.youtube.com/watch?v=UpvG-DIV6x0

Maanantaina 27. huhtikuuta 2015

Tässä viikko sitten törmäsin sähköpostissani soitinmainokseen ja minuun iski hinku ostaa uusi soitin. Katselin nettiputiikissa erilaisia soittimia ja mietin monta päivää, millainen soitin olisi hyvä ja mistä se pitäisi ostaa. Ja siinä pohtiessani huomasin, että pääkaupunkiseudulta aikanaan hankkimillani soittimilla en ollut saanut soitettua kuin soittotunteja varten, vaikka hinku oli ollut kova. Lieneekö vika soittimien soinnissa, joka on kovempi ja ei niin soituisa, joka jotenkin jättää epämusikaalisen olon eikä opeta soittotaitoa.
Kun taas Savonlinnasta Soitinkulmasta ostamillani kosketinsoittimella ja ukulelella (kuvan laatikossa) olen soitellut lähes päivittäin, kosketinsoittimella yli neljä vuotta ja ukulelella vuoden. Ja olen sinä aikana kokenut oppineeni paljon musiikista, niin soittamisesta kuin laulamisesta ja säveltämisestäkin ja eri lauluista. Tietenkin Savonlinnan kulttuuri Oopperajuhlien tärkeyden myötä on oopperasuuntautunut ja se varmaan jotenkin auttaa musiikinharrastusmahdollisuuksia, mutta koen eron olevan myös soitinten soinnissa ja Soitinkulman myyjien ammattitaidossa. Etenkin ukulelella on kaunis ääni ja kosketinsoittimenkin sointi on jotenkin opettanut musiikista luulen.
Niin että ajattelin, että jso hankkisin soittimen, niin varmaankin Savonlinnan Soitinkulmasta. Mutta sitten kumminkin hankin halvan panhuilun netistä Noitarumpu.fi:stä, mutta se on vielä postissa. Jäin kuitenkin miettimään, että kauniisti soivia soittimia ei esim. www.tori.fi:ssä soitinten tyylistä päätellen ollut niin muualla Suomessa kuin Savonlinnassa. Ja mietin, että voisiko savonlinnalaisen musiikkiosaamisen kääntää soitinten nettimyynnin valtiksi, sillä juuri kauniisti soivaa ei-heti-rikki-meneväöä soitintahan useimmat harrastajat kai etsivät eikä niin synnyipaikkakuntansa tyylistä välttämättä.

(Kuvan kirjat vasemmanpuoleisen hyllykön ylintä hyllyä lukuunottamatta (itse kirjoittamani kirjat) ovat nuotteja.)