Kirjoittelin joskus tällaisen:
Opi soittamaan kosketinsoittimella
|
Hei
Tuli mieleeni, että itse ainakin hahmotan nuotit helpommin maamerkkien avulla, mutta toki ajan myötä oppii kaikkien nuottien paikat. Itselläni maamerkkejä ovat C:n lisäksi H eli kolmen mustan oikealla puolella oleva valkoinen sävel, joka on nuottiviivaston keskimmäisellä viivalla, ja F eli kolmen mustan vasemmanpuoleinen valkea sävel, joka on alhaalta katsoen ensimmäisen ja toisen viivan välissä.
Tyypillisesti, kun nuotteja ylennetään, niin ylennetään vain F tai
sitten F ja C. Tyypillisesti, kun nuotteja alennetaan, niin alennetaan vain H tai sitten H ja E. Toki on mahdollista ylentää tai alentaa useampiakin nuotteja.
Nuottien kirjaimet menevät siis: C, D, E, F, G, A, H ja taas C, D,
E,... Niinpä ylennykset ja alennukset koskevat kaikkia samannimisiä säveliä, vaikka olisivat eri korkeuksilla. Kirjaimet vastaavat kosketinten rytmitystä. (Yksi jakso on nimeltään oktaavi, esim. C - C.)
Monissa kappaleissa soitetaan aika lailla liukuvasti suunnilleen
samalta korkeudelta, mutta kaikissa ei. Kaipa se tekee kappaleen helpommaksi soittaa. Luulisin, että ensimmäisen kappaleen kannattaisi olla helppo ja tenhoava, mitä se nyt sitten oman maun mukaan onkaan. Yli 150 kappaleen joukosta luulisi jotakin löytyvän... Rattoisia hetkiä uuden harrastuksen parissa... Yst. terv. Hannele |
J.K. Ehkä musiikkipäiväkirjani tarjoaisi jotakin innostusta, vaikka
olenkin jo lapsena soittanut pianoa ja harmonikkaa:
http://musiikkipaivakirja.
Hannele
Opi soittamaan 5-rivistä haitaria
Haitarilla on helppo soittaa. Ensin opettelet oikean käden ja säestyksen vasemmalla kädellä myöhemmin. Haitarissa on viisi riviä näppäimiä, mutta kullakin viiden näppäimen rivillä nousevia säveliuä kaksi viimeistä niistä on samaa kuin seuraavan rivin kaksi ensimmäistä. Riittää siis opetella soittamaan vaikkapa kolmella keskimmäisellä rivillä, niin loput kaksi riviä ovat vain kosketinten valinnan helpottamiseksi. Näppäimet ovat puolen sävelaskeleen välein samoin kuin pianossa mutta mustat ja valkeat samanmuotoisia. Kun on noustu ensimmäiset kolme, niin siirrät kättäsi sen alapuolella oleville kolmelle ja ne jatkavat siitä sitten seuraavat kome ylöspäin. Jne! Helppo juttu. Näppäimistön värityksestä pianoon vertaamalla löytää nuottiviivaston keski-C:n ja muut voi laskea siitä tai pianon koskettimistoon vertaamalla opetella visuaalisesti niiden paikat. Sitten vain soittelemaan. Nuotteihin on siis merkitty vain valkeat, vuorotellen viivalle ja viivan väliin noustessa tai laskiessa nuoteilla tai koskettimilla. Risuaita nuotin edessä tai rivin alussa nuotin korkeudella meinaa, että nuotin sijasta soitetaan sitä puoli sävelastetta ylempi nuotti, siis musta kosketin. Vastaavasti b nuottiviivastolla merkkaa yhtä puolisävelaskelta alempaa nuottia/kosketinta. Sävelten pituudet korvakuulolta niin, että kuulostaa kivalta tai etsi ne netistä.
Yritä! Vain yrittämällä voi onnistua!
** *
to 11.2.2016 En tiedä, onko väärinkäsitys vai mikä vai muistivirhe, mutta kun nämä ohjeet kosketinsoittimella soiton oppimisesta lähetin ruotsinkieliselle vanhalle naiselle, joka ei ollut kai ennen soittanut mitään, niin muutamassa päivässä - vai parissa viikossa? - oppi omin päin soittelemaan tenhoavasti vaikka mitä niin, ettei voinut uskoa, ettei hänellä ollut ollut soittotaitoa ennestään. Jos käsitin oikein sanoi äänittäneensäkin, ja että ehkä radiossa soisi, mutta tavallaan voihan se olla niinkin, jos hyvin oppi, niin olisi ollut hyvä malli muille. Mutta voi olla väärinkäsityskin.
Kai olin sanonut, että ihan hyvin oppii varmaankin, jos käyttää elämänkokemustaan eikä kovin kaavamaisesti opettele. Nuoremmalle ohje olisi kai, että jso seuraa omaa näkemystään musiikista ja elämän musiikkimaisista puolista eikä tee kovin mekaanisesti vaan pikemminkin omien tunteiden mukaan.
Opettamisen kannalta juuri tuon ohjeen kyllä mietin. Siinä on se, että nuotinlukuun kompastumisen sijaan hahmottaisi sävelkorkeudet summittain ja olisi jonkinlainen käsitys nuottien pituudesta mutta oikeastaan soittelisi musiikinkuuloisuuden perusteella ja hakisi sitä, mitä itse kaipaa musiikilta, mitä tenhoa, kaihoa, vaikuttavuutta, tunteita ja tunnelmia, kauneuttakin, tuntemusten ja aistimusten musiikkia. Niin ei olisi nuotit kaavana musiikin ja itsen välissä vaan nuotit vain summittain luettuina ja musiikki vapaasti sydämellä kuultuna, omien toiveiden tietä kuljettuna kappaleenvalinnassa ja soittotavassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti